| BETALVÄGG BORTTAGEN |
| Artikeln är gjord i samarbete. Vaasa Insider bestämmer vad vi skriver och skapar journalistiskt innehåll, men företag betalar för att ta bort betalväggen, så att alla kan läsa artikeln gratis. Vi hejar på det österbottniska näringslivet, det är bäst i världen! |
Avaruustaloudesta puhuttaessa ajatukset kääntyvät helposti raketteihin ja satelliitteihin. Wasa Future Festivalilla järjestetyssä Space Wednesday -tapahtumassa katse suunnattiin kuitenkin siihen, mitä avaruudesta saatavalla datalla voidaan tehdä maan päällä ja millaista uutta liiketoimintaa sen ympärille voi syntyä.
Vaasan yliopiston professori Ali Arslan kertoi yliopiston avaruusdataan liittyvästä työstä, uudesta avaruusstrategiasta ja KvarkenSat-1-piensatelliittiprojektin uudelleenkäynnistämisestä. Tavoitteena on laukaista piensatelliitti vuoden 2027 loppuun mennessä keräämään avointa dataa Merenkurkun alueelta.
Arslan nosti esiin myös tavoitteen lisätä yliopiston omaa avaruusdatan ja -teknologian osaamista sekä kouluttaa uusia alan asiantuntijoita. Samalla avaruusdataa halutaan muuttaa käytännön tiedoksi ja palveluiksi, jotka tukevat kestävää päätöksentekoa.
Avaruustalouden suurimmat markkinat ovat maan kamaralla
Tampereen yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen professori Heidi Kuusniemi kuvasi avaruutta digitaalisen yhteiskunnan näkymättömäksi selkärangaksi. Navigointi, tietoliikenne, sääinformaatio ja tarkka aika ovat vain muutamia esimerkkejä arjessa hyödynnettävistä avaruuden palveluista.
Kuusniemen mukaan avaruustalouden rahallinen arvo painottuu tällä hetkellä erityisesti niin sanottuun downstream-liiketoimintaan eli avaruudesta saatavan datan päälle rakennettuihin palveluihin. Hän nosti esiin Euroopan avaruusjärjestön tuoreita lukuja, joiden mukaan globaalin downstream-markkinan arvo on jo noin 489 miljardia euroa, kun taas satelliittien, kantorakettien ja muun niin sanotun upstream-teknologian markkina on puolestaan noin 75 miljardia euroa.
– Suomessa on yli 200 avaruusekosysteemiin kuuluvaa yritystä, mutta kasvulle on edelleen runsaasti tilaa, Kuusniemi kertoo.
Pienillä mailla on yhdessä suuri potentiaali
Space Wednesdayssä nousivat esiin myös Suomen ja Pohjoismaiden vahvuudet sekä samalla yhteiset haasteet: kasvava ala tarvitsee lisää osaajia, ja toimijat ovat edelleen osin hajallaan.
Kuusniemen johtama SpacEconomy-hanke pyrkii vastaamaan tähän vahvistamalla Suomen avaruusekosysteemiä ja tuomalla yhteen tutkimusta, koulutusta, yrityksiä ja julkista sektoria.
AuroraSpace -hankkeen tuloksia esitellessään Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo korosti yhteistyön merkitystä pienelle Suomelle.
– Suomi on hyvin pieni, emmekä yksin pysty tekemään kaikkea. Siksi tarvitsemme yhteistyötä, Välisuo toteaa.
Hänen mukaansa pohjoismaista yhteistyötä helpottaa myös maiden samankaltainen kulttuuri. AuroraSpacessa yhteistyötä on rakennettu muun muassa jakamalla osaamista ja kokemuksia sekä lisäämällä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.
Space Denmarkin Søren Gram Riisgaardin mukaan Pohjoismaiden erilaisen osaamisen yhdistäminen voisi puolestaan tehdä koko alueesta vahvemman kansainvälisen avaruustoimijan.
Länsirannikon yhteistyön tärkeyttä esityksessään korosti Vaasan yliopiston tuore robotiikan professori Pekka Suominen, jonka asemapaikka on Porissa.
Vahva yritys tekee avaruudesta liiketoimintaa
ESA BIC Finlandin projektipäällikkö Kaisa Ahosen vetämässä paneelikeskustelussa pohdittiin, mistä uudet liiketoimintamahdollisuudet avaruusalalla syntyvät. Paneeliin osallistunut ESA Phi-Lab Finlandin Miika Kostamo nosti esiin mahdollisuuden etsiä uusia asiakkaita ja markkinoita myös avaruusalan ulkopuolelta.
– Asiakas ei välttämättä edes tiedä tarvitsevansa avaruusteknologiaa – hän tietää vain ongelmansa, Kostamo totesi.
Yritys voi esimerkiksi haluta selvittää ympäristön saastumista tai seurata luonnon monimuotoisuutta, mutta ei vielä tiedä, että avaruudesta saatava data voisi tarjota siihen ratkaisun.
Kostamon ajatus kääntää katseen teknologiasta asiakkaaseen: uuden liiketoiminnan lähtökohtana ei tarvitse olla avaruusteknologia, vaan asiakkaan ratkaistava ongelma. Myös olemassa olevaa osaamista, tuotteita ja palveluita voidaan hyödyntää uudella tavalla avaruusdatan avulla.
Ahonen muistutti kuitenkin, että Suomessa tarvitaan myös uusia upstream-yrityksiä, jotka kehittävät ja rakentavat avaruusteknologiaa. Avaruustalouden kasvu tarvitsee siis yrityksiä sekä teknologian kehittämiseen että sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
LUE MYÖS:
Kreativa branscher skapar nya möjligheter på Wasa Future Festival