Yannick Pelletier: ”Korkosijoitukset taas muodissa?”

Yannick Pelletier

Kirjoittaja Yannick Pelletier toimii varainhoitajana Vaasan Osuuspankissa, OP Private.

Korkosijoitusten suositus on pitkään ollut heikkoa. Varsinkin länsieurooppalaisten hyvin luottoluokiteltujen valtioiden obligaatioita on kierrelty kaukaa. Matalat, jopa negatiiviset, korot ovat tehneet tuotto-odotuksista olemattomia.

Samalla olemme jo vuosia odottaneet käännettä ja korkojen palauttamista korkeammille tasoille. Nyt käänne on tapahtunut! Olisiko nyt sitten sopiva aika sijoittaa korkoihin?

Korot ylös, tuotot alas

Nousevat korot ovat varsinkin korkean ns. korkoriskin (duraation) arvopapereiden arvostukselle myrkkyä. Korkoriski kertoo kuinka paljon korkotason muutos vaikuttaa kyseiseen sijoitukseen. Valtionlainat, joilla on pitkä laina-aika (maturiteetti) ja joilla on hyvä luottoluokitus, omaavat tyypillisesti korkeat duraatiot.

Yrityslainoilla on yleensä pienempi korkoriski kuin valtionlainoilla, koska tuottoon vaikuttaa myös esimerkiksi yrityksen taloudellinen tilanne. Nousevassa korkoympäristössä valtionlainojen tuotto ajautuu helpommin negatiiviseksi.

Miksi korkotasojen muutokset vaikuttavat korkosijoitusten arvoon?

Yannick Pelletier
Yannick Pelletier

Tärkeä osa korkosijoituksen tuotosta on juokseva korko. Voimme ottaa esimerkiksi sijoittaja, joka omistaa ennestään vanhan obligaation, mistä hän saa 2 %:n koron vielä useita vuosia. Uudesta vastaavanlaisesta obligaatiosta saisi nyt korkotason nousun myötä 4 %.

Jos sijoittaja joutuu tai haluaa myydä vanhan obligaationsa, hän joutuu tinkimään hinnasta niin, että vanhan obligaation kokonaistuotto vastaa uuden obligaation korkoa. Tämän takia esimerkiksi korkorahastojen arvo voi laskea korkotasojen noustessa.

Tämä toimii vastaavasti toiseen suuntaan, kun korot laskevat. Mitä suurempi korkoriski sijoituksella on, sitä enemmän korkomuutokset vaikuttavat sijoituksen arvoon.

Keskuspankkien toimet

Euro sign, Eurotower, ECB headquarters in Frankfurt
Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa

Länsimaiset keskuspankit ovat vuodesta 2009 erilaisilla keinoilla pitäneet korkotasot matalina. Syynä pelko heikosta kasvusta ja pyrkimys nostaa inflaatiota 2 %:n tavoitetasoon. Kotitalouksille ja yrityksille on ollut tarjolla edullista rahaa, jotta kulutukseen on voitu panostaa velkojen koronmaksujen sijaan.

Tänä vuonna on kuitenkin nähty rajuja liikkeitä koroissa ylöspäin. Vaikka on pitkään odotettu korkojen nousevan, kulmakerroin on ollut kaikille yllättävä.

Vielä viime vuonna keskuspankit eivät suuresti reagoineet inflaation nousuun ja odottivat sen kääntyvän alaspäin hyvinkin nopeasti. Tänä vuonna viestintä on ollut erilainen ja järeitä toimia, kuten ohjauskorkojen ennätysnostoja, on nähty.

Tämän vuoden alussa, markkinat odottivat USA:n keskuspankin nostavan ohjauskoron vajaaseen 1 %:iin vuoden loppuun mennessä. Elokuun USA:n inflaatiolukujen julkaisun jälkeen markkinoiden odotukset loppuvuoden ohjauskoron tasosta on nyt yli 4 %. Markkinakorot ovat nousseet koronnosto-odotusten mukaan.

Heikkoja tuottoja

Korkosijoittajan tuotto alkuvuodesta on ollut suoraan sanoen surkea. Sijoittajalle, jolla ei ole tarvetta myydä sijoituksiaan lähiaikoina, tilanne on kuitenkin muuttunut paljon suotuisammaksi. Korkeammat korot ovat nostaneet tulevien juoksevien korkojen tasoa ja samalla korkoriskiä ei tarvitse samalla tavalla pelätä.

Onko nyt koroissa oston paikka ja minkälaisia ovat tulevaisuuden tuotot?

Korkojen tulevaisuuden liikkeet ovat tällä hetkellä erityisen vaikeasti ennustettavissa. Jos kuitenkin rakennamme kolme eri skenaariota markkinakorkojen kehityksille, niin tulokset pitäisi ainakin teoriassa olla seuraavat:

  1. Kuvio: Laskulukemat - nousulukematKorot jatkavat nousuaan.
    Tuotto on edelleen heikkoa, mutta ei niin kriittinen kuin alkuvuodesta. Pikkuhiljaa korkeammat juoksevat tuotot alkavat kompensoida korkoriskin tuomaa arvopaperien arvonlaskua. Kun korkojen nousu tasaantuu, tuotto tulee olemaan korkealla tasolla.
  2. Korot jäävät nykyiselle tasolle.
    Tuottoa alkaa kertymään ja jossakin vaiheessa alkuvuoden tappiotkin on kuitattu. Tulevaisuuden tuotto-odotus jää kuitenkin maltilliseksi. Varsinkin jos inflaatio pysyy pitkään korkeana, ns. reaalituotto voi olla negatiivinen.
  3. Korot kääntyvät laskuun.
    Korkoriski toisi kivoja pikavoittoja korkosijoittajalle. Lopputulos olisi kuitenkin sama kuin ennen tämän vuoden korkojen nousua. Tulevia tuottoja olisi hyvin vähän ja korkoriski pelottaa.

Valoisampi tulevaisuus?

Eurooppalaisten pankkien monen vuoden ”kärsimys” negatiivisista koroista näyttää olevan tällä kertaa ohi. Tämä tarjoaa samalla enemmän matalariskisiä sijoitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi strukturoituihin lainoihin saa nyt rakennettua erilaisia pääomaturvia.

Varovainen sijoittaja pystyy nyt hakemaan tuottoa selvästi pienemmällä riskillä kuin viimeisinä vuosina. Toki korkosijoitukset tuskin riittävät kompensoimaan inflaation vaikutusta pitkällä tähtäimellä, vaan siihen joutunee hakemaan hajautusta esimerkiksi osakkeista ja vaihtoehtoisista sijoituksista.

 

LUE MYÖS:

Nic Esselström: ”Vad händer med mina placeringar?”

Lämna ett svar