Kirjoittaja Petri Svanbäck toimii kehittämisasiantuntijana Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
On helppo ajatella Suomea jo 1970-luvulta lähtien muokanneen kaupungistumisen olevan pysäyttämätön ilmiö, mutta kaikki trendit kääntyvät joskus tai ainakin muuttavat muotoaan. Koronapandemia vaikutti vahvasti muuttoliikkeeseen ja maaseudun muuttotappiot ovat pienentyneet. Yhä useampi maaseutukunta on onnistunut houkuttelemaan uusia asukkaita ja tullut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi asuinpaikkana.
Mitä maaseudulla sitten tehdään? Ensinnäkin viljellään maata ja kasvatetaan eläimiä, eli tuotetaan ruokaa koko Suomelle ja vientiin. Huoltovarmuuden ja omavaraisen ruuantuotannon merkitys on tullut viime vuosien kriisien myötä meille kaikille selväksi, ja toivottavasti kasvanut arvostus näkyy jatkossa myös tuottajan tilipussissa. Pohjanmaa on Suomen ruoka-aitta ja elintarviketeollisuuden kannalta resurssiviisasta on jalostaa ruokaa siellä missä raaka-aineita tuotetaan.
Toinen tärkeä osa huoltovarmuutta on energia. Maaseudulla on tarjolla bioenergian raaka-aineita ja siten hyvät edellytykset alan yritystoiminnalle ja hajautetulle energian tuotannolle.
Pohjanmaa on Suomen ruoka-aitta.
Digitalisaation nopeus yllättää kerta toisensa jälkeen. Sen myötä työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot muuttuvat nopeasti. Yritykset ja työntekijät eivät ole enää sidottuja tiettyyn paikkaan, vaan asuinpaikan valinta on entistä enemmän tunne- ja arvokysymys.
Vaikka fyysisten palveluiden väheneminen maaseudulla on tosiasia, digitalisaation ansiosta maaseudulla voi tehdä paljon sellaista, mikä aiemmin ei ollut mahdollista. Etätyö on tästä selkein esimerkki. Edellytyksenä tietysti on, että tietoliikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri ovat kunnossa.
Matkailussa on Pohjanmaan maaseudulla paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Pandemia pakotti matkailuyritykset miettimään kohderyhmiään uusiksi ja yhdeksi alueen teemaksi on nostettu kestävä matkailu.
Saaristo on matkailumme vetonaula ja on itsestään selvää, että matkailun lisääminen on tehtävä herkkä luonto huomioiden ja kestävyyden ehdoilla. Matkailuyritysten yhteistyö toivottavasti tiivistyy entisestään, kun Pohjanmaan matkailun tiekartta valmistuu.
Maaseudulta ponnistetaan myös maailmalle. Yksi valmistaa kansanvälisesti palkittuja väkijuomia Isossakyrössä, toinen kasvattaa supermarjoja Aasian markkinoille ja kolmas vie maustekasveja Närpiöstä koko maailmalle.
Maaseudun kehittäminen on kokonaisuus, jossa eri tekijöiden pitää olla tasapainossa. Työpaikkojen lisäksi tarvitaan viihtyisiä asuinympäristöjä, palveluita joko verkossa tai fyysisesti, harrastusmahdollisuuksia ja mielellään myös yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä.
Uusi EU:n rahoituskausi on lähdössä liikkeelle maaseudun kehittämisen osalta. Perinteisen maatalouden kehittämisen lisäksi rahoitusta on tarjolla maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella reilut kuusi miljoonaa euroa vuodessa.
Suuria maaseudun kehittämisen trendejä ovat ympäristö, ilmasto, kilpailukyky ja niihin liittyvät innovaatiot. Hankerahoitusta voi saada esimerkiksi koulutukseen ja tiedonvälitykseen, yleishyödyllisiin investointeihin, elinkeinojen kehittämiseen sekä innovaatiohankkeisiin.
LUE MYÖS:
Jaakko Pukkinen: ”Jokaisella toimijalla oma tärkeä rooli varautumissa”