Marja-Riitta Vest: ”Länsirannikkoyhteistyöllä ennakoidaan vihreän siirtymän investointeja”

Kirjoittaja Marja-Riitta Vest toimii Vaasan ammattikorkeakoululla TKI- ja palveluliiketoiminnan johtajana.

Suomeen suunnitteilla olevat vihreän siirtymän investoinnit ovat mittakaavassaan ennätyksellisiä. Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunan mukaan syyskuun lopussa Suomeen suunniteltujen kokonaisinvestointien määrä on 273 miljoonaa euroa. Suurin osa hankkeista on esiselvitys- tai suunnitteluvaiheessa ulottuen 2030-luvulle. Investointipäätöksiä on tehty 12,5 miljoonan euron arvosta.

Luonnollisesti toivomme vihreän kultaisen aallon rantautuvan mahdollisimman suurena aina satamaan asti. Investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä on monia, muun muassa panostuksemme tutkimukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, sujuva luvitus, vakaa toimintaympäristömme puhumattakaan valmistelun alla olevasta verokannustimisesta.

Hallitushan linjasi kevään 2024 kehysriihessä uuden verokannustimen suurille vihreän siirtymän investoinneille. Tällä on merkittävä vaikutus investointien realisoitumiseen, vaikkakaan emme esimerkiksi USA:n kanssa pystykään suoraan kilpailemaan.

Verotuki vähentäisi yhtiöiden maksamaa yhteisöveroa enintään 20 % investointikustannuksista, enintään 150 miljoonaan euroon saakka. Investoinnin vähimmäismäärän ollessa 50 miljoonaa euroa, uusi tuki rohkaisee erityisesti suuriin investointeihin. Tätä kokoluokkaa olevia on EK:n dataikkunassa kymmeniä.

Teollisuuden ja työelämän tarpeisiin vastaaminen

Vihreän siirtymän investointisuunnitelmat olivatkin digitalisaation vauhdittamisen ohella merkittävä sysäys Länsirannikkoammattikorkeakoulujen yhteistyön käynnistymiselle vuonna 2023. Länsirannikko-ohjelman maakuntien osuus Suomeen suunnitelluista kokonaisinvestoinneista on noin 73 miljoonaa euroa eli yli neljännes (27 %).

Satakunnan osuus on suuri, liki 40 milj. euroa, Pohjanmaan osuus noin 25 milj. euroa, Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yltäessä vajaan 8 milj. euroon.

Länsirannikolle suunnitelluista investoinneista merituulivoiman osuus on ylivoimaisesti suurin, sen jälleen tulevat vety ja akkuteknologiat. Jonkin verran on myös esimerkiksi aurinkovoimaan ja biokaasuun liittyviä hankkeita.

Osaavan työvoiman varmistaminen

Investointisuunnitelmat antavat myös varsin hyvän käsityksen tulevista osaamistarpeista. Kaiken kaikkiaan koko maan tasolla vihreän siirtymän investointien arvioidaan synnyttävän noin 20 000 työpaikkaa. Länsirannikkoyhteistyömaakuntien osuus on tästä 20 % eli 4000 työpaikkaa.

Satakunnan tarve on kaikista suurin, tarvetta olisi noin 3000 osaajalle erityisesti biotuotteiden, merituulivoiman ja vedyn aloilla. Pohjanmaan tarve keskittyy tämän hetken investointi-ikkunan mukaan vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon, Keski-Pohjanmaan akkuteknologioihin ja vetyyn, Varsinais-Suomen tarve erityisesti kiertotalouteen.

Länsirannikon ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli osaavan työvoiman tuottajina. Länsirannikko-ohjelmassa mukana olevat ammattikorkeakoulut haluavatkin yhdessä varmistaa, että alueiden yritykset ja työelämä löytävät edelleen osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa​ ja voivat näin panostaa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen.

Länsirannikon ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli osaavan työvoiman tuottajina.

Elinkeinoelämälähtöinen, tiiviiin tutkimus- ja koulutusyhteistyön myötä tavoitellaan koko alueen houkuttelevuuden lisäämistä kansainvälisten investointien ja osaajien saamiseksi alueelle. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista suurin osa työllistyy alueilleen.

Länsirannikon ammattikorkeakoulujen osalta asiaa on tutkittu vuonna 2023, ja kaiken kaikkiaan 72 % työllistyy alueelle. Novian liityttyä yhteistyöhön prosentuaalinen osuus kasvaa edelleen. Tämä puolestaan korreloi suoraan alueen yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokyvykkyyteen.

Ammattikorkeakoulut veturiyritysten tiekarttojen toteuttajina yhdessä pk-yritysten kanssa

Erityisen merkittävää on Länsirannikkoammattikorkeakoulujen tiivistyvä yhteistyö alueella toimivien nk. veturiyritysten kanssa. Veturiyritykset edistävät tiekartoillaan erityisesti puhdasta siirtymää osana laajempia ekosysteemejään. Tämä tarkoittaa käytännössä investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin teknologioihin – kaikki aiheita, jotka ovat Länsirannikkoammattikorkeakoulujen vahvuusalueita.

Ammattikorkeakoulujen vahvuus on käytännönläheinen soveltava tutkimus ja läheinen yhteistyö pk-sektorin kanssa. Ammattikorkeakouluilla onkin merkittävä rooli pk-yritysten teknologiasiirron vauhdittamisessa veturiyritysten tiekarttojen toteutumista tukien.

Radikaaleja innovaatiota yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa

Toinen merkittävästi kasvava yhteistyöalue Länsirannikkoammattikorkeakouluilla liittyy hyvinvointipalveluihin. Korkeakoulut edistävät yhteistyöllään niin koulutuksen kehitystä kuin radikaalien innovaatioiden ts. uusien palvelumallien, prosessien ja liiketoimintamallien syntyä, joita tarvitaan väistämättä varmistaaksemme ikääntyvän väestömme tulevaisuuden hoivan.

Länsirannikon ammattikorkeakoulut pyrkivät entisestään tiivistämään hyvää yhteistyötään hyvinvointialueiden kanssa.

Yhdessä eteenpäin – Go West-Coast

Länsirannikkoyhteistyömme on tiivistä ja tapaamme säännöllisesti, seuraavan kerran Vaasassa 1–2.10.2024 teemana ovat juurikin edellä mainitut. Länsirannikkoyhteistyömme on myös jo laajenemassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun edustajien liittyessä mukaan Vaasan työpajaamme.

Suomi elää Länsirannikosta, ja toki laajemmin Länsi-Suomesta.

LUE MYÖS:

Mira Grönvall: “Vaasan vahvuus on yhteen hiileen puhaltaminen”