Kirjoittaja Kati Komulainen on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja.
Näistä eduskuntavaaleista on tulossa koulutus- ja osaamisvaalit. Jokainen puolue haluaa lisätä aloituspaikkoja korkeakoulutukseen. Keskusteluissa on myös kysytty, että miksi me ammattikorkeakoulut emme vain lisää aloituspaikkoja. Pyrin tässä selventämään taustalla vaikuttavaa monimutkaista systeemiä.
Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, jotka taiteilevat osakeyhtiönlain ja ammattikorkeakoululain välimaastossa. Rahoituksesta valtaosa tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joskin yhä enenevästi sitä hankitaan esimerkiksi kilpailluilta koulutusviennin ja palveluliiketoiminnan markkinoilta.
Jokainen ammattikorkeakoulu tekee sopimuskaudelle sopimuksen Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, jossa sovittaan muun muassa eri alojen aloituspaikoista ja koulutusvastuista. Vaikka Vaasassa on huutava pula restonomeista emme voi itse vain päättää aloittavamme kyseistä koulutusta. Sopimuksessa sovituilla tutkinnoilla on tutkintokatto, jonka ylittävistä tutkinnoista ei makseta korkeakouluille.
Rahoitus seuraa opiskelijan valmistumista. Ja se raha ei tule tilille, kun opiskelija valmistuu, vaan siinä käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Esimerkiksi tämän vuoden Vaasan ammattikorkeakoulun valtionrahoitus perustuu vuosien 2019, 2020 ja 2021 toiminnallisten tulosten keskiarvoon, jossa tutkinnot ovat yksi mittari.
Jos ajatellaan, että aloittaisimme syksyllä 2023 uuden tutkintokoulutuksen, joka kestäisi neljä vuotta, valmistuisivat he vuonna 2027. Rahoitus vuonna 2027 valmistuneista tulisi vasta vuonna 2029 ja silloinkin kolmen vuoden keskiarvon painotuksella.
Lisäksi valtionrahoituksen määrä ei kasva. Kilpailemme ammattikorkeakoulut keskenämme, ja suoritteiden määrän kasvaessa yksikköhinta luonnollisesti pienenee.
Tämän vuoksi emme vain aloita koulutuksia tai lisää aloituspaikkoja. Koronan aikana Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki aloituspaikkojen lisäämistä erillisrahoituksella, jolloin rahoitus saatiin heti käyttöön. Näin mekin lisäsimme noin 200 aloituspaikkaa eri tutkintoihin tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin.
On kuitenkin yksi keino, joka tunnetaan huonosti.
Yritykset voivat tilata tutkintokoulutusta maksullisena. Tällöin esimerkiksi yritys tilaa tutkintokoulutuksena energiatekniikan insinöörikoulutusta omille ammatillisille osaajilleen. Koulutus räätälöidään niin, että se voidaan toteuttaa työn ohessa. Kallista – riippuu, miten ajattelee.
Tätä yritysten kannattaisi rohkeammin hyödyntää ja käydä keskusteluita oman alueen ammattikorkeakoulun kanssa asiasta. Usein yritykset myös sitouttavat henkilöt muutamaksi vuodeksi yritykseen ehtona koulutuksen maksamiselle.
Koulutus kannattaa aina. Pidetään siitä huolta myös vaalien välissä.
LUE MYÖS:
Kati Komulainen: ”Korkeakoulut maksullisiksi – miten käy tasa-arvon?”