Kirjoittaja Kati Komulainen on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja.
Usein palatessani Vaasaan käyn lukemassa Vaasan puskaradion kuulumiset Facebookista. Keskustelu energiakriisistä käy siellä kuumana. Ihmisille alkaa realisoitua tilanne, kun ensimmäisiä korkeampia sähkölaskuja saapuu maksettavaksi.
Kyse ei ole Vaasan ongelmasta vaan globaalista kriisistä. Keskustelua lukiessa kävi selväksi, että yleinen ymmärrys energiakriisistä ja sen taustoista on vielä varsin heikkoa.
Toukokuussa 2022 Vaasassa vieraili delegaatio Groningenista, Alankomaista. Kaupunki, joka oli elänyt maakaasulla, elänyt vaurautta tästä energiamuodosta, oli uuden äärellä. Maakaasun nosto oli alkanut aiheuttamaan maanjäristyksiä. Taloihin ja julkisiin rakennuksiin, joissa ei ollut varauduttu maanjäristyksiin. Piti keksiä jotakin uutta. Se uusi oli vety.
Vierailin viime viikolla Groningenissa. Koko vierailu oli kokonaisuudessaan upea, mutta keskeinen viesti tiivistyy tähän:
The energy crisis is not only a technical problem but rather a societal challenge.
Tämä meni sydämeeni. Olemme sähkölämmitteisen omakotitalon omistajina itsekin tehneet investointeja ja läpikäyneet käyttäytymistämme. Olemme eläneet energiakylläisyydessä. Energia ei tule meidän elinaikanamme olemaan enää koskaan niin halpaa kuin se on viime vuosina ollut.
Energiakriisi on yhteiskunnallinen kriisi. Energiakriisi on myös kulttuurinen kysymys. Käyttäytymistieteellinen ja psykologinen. Jokainen suihkussa viihtyvän teinin tai vaimon läheinen sen kyllä tietää.
Mutta on mentävä syvemmäksi kuin lämpimän suihkun käyttöajan rajoittamiseen tai naisten papiljotteihin hiustenkuivaajan käyttämisen sijaan. Meidän on opeteltava kokonaan uusi asenne, käyttäytymismalli ja toimintatapa kestävän energian käytön oppimiseksi.
Jokainen teko on käyttäytymisen muutos, joka vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Meitä jokaista tarvitaan. Meitä tulee ohjata ja opettaa. Mallintaa, kertoa ja viestiä. Toimintalogiikkamme muuttuu monilla elämän osa-alueilla. Miten – sitä emme vielä tiedä, mutta se on varmaa, että se muuttuu.
Pakon edessä me muutamme käyttäytymistämme ja toimintaamme kaikilla yhteiskunnan osa-alueille. Joskus pakko on paras kirittäjä. Ilmastonmuutos ei odota.
LUE MYÖS: