Yksin ei toimijoiden tai maakuntien ole mahdollista lähteä rakentamaan vetytaloutta, sanoo Hycamiten perustaja. Gasgridin edustaja painottaa, että Suomi on liitettävä osaksi Euroopan vetyverkostoa.
Vety on kuin väärinymmärretty lapsi. Näin sanoo Matti Malkamäki, yksi vetytalouden uranuurtajista sekä teknologiayhtiö Hycamiten perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
– Elämme yksioikoisessa maailmassa, jossa kaiken pitää olla joko tai. Vedyn suhteen emme kuitenkaan voi ajatella niin, että se on joko pelastuksemme tai sitten täysin hyödytön, Malkamäki sanoo.
”Hyötyä teollisuudelle”
Matti Malkamäki ei esimerkiksi pidä vetyä ratkaisuna kotitalouksien lämmitykseen tai henkilöautojen käyttövoimaksi Suomessa.
– Sen sijaan teollisuudessa, missä toimintaa on mahdollista muuttaa vähähiilisempään suuntaan, edut ovat huomattavat, Malkamäki sanoo.
Erityisen selviksi hyödyt tulevat Suomen länsirannikolla, missä tuulivoimalla tuotetun sähkön saatavuus on hyvä ja välimatkat teollisuuslaitosten välillä lyhyet. Malkamäki luettelee joukon vetytalouden potentiaalisiin hyötyjiin kuuluvia länsirannikon teollisuusalueita aina Torniosta Kemin, Oulun, Raahen, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan kautta Kristiinankaupunkiin asti.
Hän huomauttaa, että kehitystä on jarruttanut kuntien ja maakuntien keskinäinen kilpailu investoinneista ja toiminnan sijoittumisesta.
– Vetytaloutta ei kuitenkaan edistetä niin, että kaikki panostavat vain omiin vaihtoehtoihinsa. Tarvitaan yhteisiä ponnistuksia, hän pohtii.
Vaikuttavaa yhteistyötä
BotH2nia Hydrogen Valley -hanke on erinomainen esimerkki siitä, mitä on mahdollista saavuttaa, kun toimijat edistävät yhteistä tavoitetta. Tässä hankkeessa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat tekevät yhteistyötä yritysten, kehitysyhtiöiden, kaupunkien, oppilaitosten, kuntien ja muiden organisaatioiden kanssa.
– Hankkeen tavoitteena on nostaa länsirannikko vetytalouden johtavaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä, kertoo Teknologiakeskus Merinovan ohjelmajohtaja Sabina Storbacka.
Teknologiakeskus Merinovan vastuulla on koordinoida hanketta, jolle parhaillaan haetaan 20 miljoonan euron EU-rahoitusta. Hanke on viisivuotinen ja se käynnistyy aikaisintaan vuonna 2025.
Hankkeen tavoitteena on nostaa länsirannikko vetytalouden johtavaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä.
Infrastruktuuria tarvitaan
Sabina Storbackan mukaan vetytalouden vauhdittamiseksi tarvitaan uudentyyppistä infrastruktuuria. Siirtoverkon avaintoimijaksi hän nostaa esiin Gasgridin.
Gasgridillä yksikönjohtajana työskentelevä Venla Saarela on samaa mieltä siitä, että Gasgridillä on keskeinen rooli vetytalouden tutkimustyössä ja infrastruktuurin kehittämisessä. Saarelan mukaan Gasgrid toimii linkkinä vetyä tuottavan ja sitä kuluttavan teollisuuden välillä.
– Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla vetytalouden edelläkävijä, Saarela toteaa.
Siirtoverkko yhdistää Suomen muuhun Eurooppaan
Tavoitteena on, että vähintään 10 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä vedystä tuotettaisiin Suomessa. Gasgrid on mukana kolmessa merkittävässä infrastruktuurihankkeessa, jotka pyrkivät yhdistämään Suomen ja Euroopan vetyverkostot. Suomessa ei tällä hetkellä ole varsinaista laajennettua siirtoverkostoa, joten sellainen tulee toteuttaa samassa yhteydessä.
Paikallisesti kiinnostavin hanke lienee Nordic Hydrogen Route, jonka tavoitteena on rakentaa rajat ylittävä siirtoverkosto Suomen länsirannikolle ja Ruotsin itärannikolle. Arviolta 1000 kilometriä halkaisijaltaan noin metrin kokoista putkea vedettäisiin maan alle muodostamaan Perämeren rannikkoa myötäilevän yhteisen reitin.
– Tavoitteena on, että hanke valmistuisi jo vuonna 2030, Venla Saarela kertoo.
Suomessa hanketta hallinnoi valtion omistama Gasgrid, kun taas Ruotsin puolella linjasta vastaa Nordion Energi.
Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Hankkeen toteutuminen näyttää kuitenkin lupaavalta ja sille myönnettiin EU:n ”PCI-status”, mikä tarkoittaa, että hanketta pidetään EU:n yhteisen edun mukaisena sekä energian sisämarkkinoiden että energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Sama status ja sama kunnianhimoinen aikataulu on myös Gasgridin kahdella muulla suurhankkeella, joiden yhteisenä tavoitteena on jatkaa vetyinfrastruktuurin rakentamista niin eteläiseen Suomeen kuin Viron ja Saksan kautta pidemmälle Eurooppaan.
LUE MYÖS: