Tarkmetin kehitys sai uutta nostetta Ix3-hankkeesta – ”Se oli meille lottovoitto”

Ari Kärjenmäki
Ari Kärjenmäki

Konepajayhtiö Tarkmet aikoo pyrkiä omien magneettinostimien avulla kansainvälisille markkinoille. Yhtiö sai kehitystyöhön uusia näkökulmia Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston toteuttamasta Ix3-hankkeesta.

Tarkmet on keskellä muutosta. Alihankinta on jo useamman vuoden hiipunut, kun tärkein asiakas on vähentänyt osien teettämistä. Siksi uutta on pitänyt kehittää.

Vuoden 2014 lopussa yhtiö osti MKH Pressin, joka valmisti hydraulisia puristimia ja magneettinostimia.

– Niitä nostimien ja hydraulipuristimien tuoteperheitä olemme alkaneet kehittää ja tuoda tähän päivään, konepajayhtiö Tarkmetin toimitusjohtaja Ari Kärjenmäki kertoo.

Viimeisin kehityskohde on ollu nostimiin kehitetty äly. Uudet pian pilottitestaukseen lähtevät mallit osaavat esimerkiksi punnita ja analysoida nostettavan kappaleen ja arvioida noston turvallisuuden. Lisäksi nostimet keräävät tietoa käytöstä ja osaavat näin arvioida sopivan huoltoajan.

– Magneettinostimien puolella ei ole kilpailijoillakaan toistaiseksi kyvykästä älyä.

Uuden nostimen myötä yhtiö aikookin hakea lisää nostetta liiketoimintaan. Uutta nostinta lähdetään pilottiasiakkaiden kokemusten jälkeen myymään ulkomaille.

– Ensimmäisenä on tarkoitus ottaa Pohjoismaat hanskaan.

Hanke toi uutta näkemystä

Tarkmet hyötyi kehitystyössä kaksivuotisesta Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun Ix3-hankkeesta. Hankkeessa toteutettiin kolme projektia kolmen eri yrityksen kanssa.

Tarkmet pääsi mukaan siinä vaiheessa, kun yhtiössä oli juuri saatu nostimien ohjelmisto ja siihen vaadittava elektroniikka valmiiksi.

Korkeakoulujen asiantuntijat pohtivat yhdessä Tarkmetin kanssa, että millaisia palveluita nostimen ympärille voisi rakentaa.

– Saimme sieltä uutta näkemystä ja sellaisia ideoita, joita emme olisi itse keksineet.

Markkinakartoitukseen apua

Kärjenmäki kertoo, että Tarkmet hyötyi korkeakoulujen resursseista.

– Vaasan yliopiston asiantuntijat tekivät perusteellista tutkimusta ja analyysia meidän asiakkaista ja kilpailijoista ympäri maapalloa. Heillä on sellaiset tietolähteet käytössään, mitä meillä ei ole.

Tarkmet päätyi myös hankkeen ansiosta tilaamaan asiakastutkimusta ulkopuoliselta konsultilta. Sieltä yhtiö sai hyvää tietoa, millaisia tarpeita asiakkailla on ja millaisille palveluille voisi olla käyttöä.

– Kaiken pohjana oli tämä hanke. Jos olisimme lähteneet tekemään tätä kaikkea itse, emme olisi varmaan kovin pitkällä. Meille oli lottovoitto, että pääsimme tähän mukaan.

Jos olisimme lähteneet tekemään tätä kaikkea itse, emme olisi varmaan kovin pitkällä.

Yrityksille koulutusmateriaalia

Ix3-hankkeessa korkeakoulujen asiantuntijat kehittivät kolmen yrityksen kehittämisprojektin avulla koulutusmateriaalia, jota kaikki yritykset voivat käyttää ilmaiseksi. Myös oppilaitokset voivat käyttää materiaalia opinnoissa.

Koulutusmateriaali keskittyy erityisesti palvelullistumisen ja älykkäiden ratkaisujen tuomiin mahdollisuuksiin.

Sanna Peltonen

– Materiaalissa käsitellään kehittämisprosessin vaiheet mahdollisuuksien tunnistamisesta ratkaisujen kehittämiseen, kertoo Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus Muovan projektipäällikkö Sanna Peltonen.

Materiaali pitää sisällään sekä luentotyyppisiä tietopaketteja sekä lyhyitä tehtäviä.

Peltonen kertoo, että hankkeessa luotiin sellaista koulutusmateriaalia, jossa vastataan niihin konkreettisiin ongelmiin, joita yritykset kehitystyössä kohtaavat. Materiaalin kehittämisessä tärkeässä roolissa olivat korkeakoulujen asiantuntijoiden ja kolmen yrityksen, Tarkmetin, Soutu Finlandin ja Syketecin, kanssa toteutetut kehitysprojektit.

Pienet yritykset mukaan

Muovan Peltonen kertoo, että Ix3-hanke ja digitaalinen koulutusohjelma on suunnattu erityisesti mikro- ja pk-yritysten kehittämistuen avuksi.

– Mikro- ja pk-yritykset tekevät tosi vähän yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tällä hetkellä. Etsimme hankkeessa uudenlaisia yhteistyötapoja, jotka sopivat yritysten arkeen.

EU:n sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen tarkoitusta voikin pitää yhteiskunnallisena. Peltonen kertoo, että hankkeen myötä korkeakouluilla on parempi käsitys, kuinka korkeakoulujen tuottamaa uutta tietoa saa siirrettyä suoraan pk-yritysten kehittämistoimintaan ja ratkaisuihin.

Hyvän esimerkin kehitystyön yhteiskunnallisesta vaikutuksesta antaa Tarkmetin Kärjenmäki

– Meille tulee jatkossa rekrytointitarpeita. Meidän pitää rakentaa huoltoverkosto esimerkiksi Ruotsiin. Tarvitsemme myös osaavaa henkilökuntaa myyntiin ja tuotekehitykseen.

 

LUE MYÖS:

Marja-Riitta Vest: ”Hei innovaatioiden Suomi – miten pärjäät?”

Vastaa