Yrityksiä Kiinan markkinoille auttava Jari Vepsäläinen antoi käytännön neuvoja pohjalaisyrityksille. Kiina-Suomi tiede-, teknologia- ja innovaatiokeskuksen järjestämä workshop veti salin täyteen kiinnostuneita.
Hong Kongissa asuva juristi ja yrittäjä Jari Vepsäläinen tietää yhtä sun toista Kiinaan etabloitumisesta ja siellä toimimisesta. 34 vuotta Kiinassa asunut, opiskellut ja työskennellyt Vepsäläinen on vuosikymmenten aikana auttanut lukemattomia suomalaisyrityksiä Kiinan markkinoille yrityksensä Fintrade Mercer Groupin avulla.
Vepsäläinen oli tiistaina antamassa pohjalaisyritysten edustajille käytännön neuvoja Kiinassa toimimisesta. Hänen alustuksensa olivat osa Kiina-Suomi tiede-, teknologia- ja innovaatiokeskuksen (Sino-Finnish Centre for Science, Technology and Innovation) järjestämää workshopia, jonka aiheena oli Practical Strategies for Doing Business in China.
Paljon enemmän kuin Shanghai
Vaasan Insiderille antamassaan haastattelussa Vepsäläinen kertoi yleisistä havainnoistaan koskien suomalaisyrityksiä Kiinassa.
Hänen mukaansa suomalaiset kiinnostuvat Kiinan markkinoiden mielenkiintoisista mahdollisuuksista yleensä muutaman vuoden myöhemmin kuin esimerkiksi muiden Pohjoismaiden bisnesihmiset. Siksi suomalaiset antavat monesti vaikutelman, etteivät he ole kovin aktiivisia Kiinan markkinoiden tarjoamille mahdollisuuksille.
Monet suomalaisyritykset lähtevät Kiinan markkinoille Shanghain kautta, sillä siellä on jo ennestään monia suomalaisyrityksiä. Vepsäläinen ei kuitenkaan suosittele sitä.
– Shanghai on niin kilpailtu paikka, että siellä on vaikea päästä markkinoille. Kaupungin avoimuudesta huolimatta siellä toimivat yritykset tekevät mieluiten kauppaa toinen toistensa kanssa, Vepsäläinen sanoo.
Kiina on niin iso maa, että sieltä löytyy paljon muita alueita, joiden markkinoille on helpompi päästä. Vähemmän kehittyneillä alueilla olisi varmasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia käydä kauppaa myös energiateknologialla.
Toisenlainen kulttuuri
Jari Vepsäläinen kehottaa Kiinaan lähtijöitä menemään sinne tositarkoituksella. Se tarkoittaa sitä, että kannattaa tutustua etukäteen kiinalaiseen kulttuuriin ja valmistautua siihen, että siellä moni asia on aivan toisin kuin länsimaissa – oli sitten kyse vapaa-ajasta, politiikasta tai elinkeinoelämästä.
– Valitettavan harva tulija yrittää oikeasti oppia ymmärtämään Kiinaa tai kiinalaisia, hän toteaa.
Kiinalainen kulttuuri ja sivistys kumpuaa pitkästä historiasta, eikä nykypäivän liiketoimintakaan ole vapaata menneisyyden sidoksista. Kiinalaiset arvostavat henkilökohtaisia suhteita, ja luottamus syntyy harvoin ilman ystävystymistä. Heidän kulttuurissaan asiat käsitetään kokonaisuuksina, eikä bisnesminä oikeastaan eroa vapaa-ajan minästä.
IPR-strategia, sopimukset ja päätöksenteko
Kiina-Suomi TTI-keskuksen tavoitteena on lisätä alueen yritysten yhteistyötä kiinalaisyritysten kanssa. Tätä tarkoitusta varten keskus on suunnitellut tälle vuodelle kolme workshopia ja yhden verkottumistapahtuman.
Jari Vepsäläinen oli tiistaina Vaasan yliopistolla järjestetyssä kolmannessa workshopissa kertomassa immateriaalioikeuksista, sopimuksista, päätöksenteosta ja johtamisesta Kiinassa. Hän toi alustuksissaan esiin kiinalaisen ja länsimaisen kulttuurin eroavaisuuksia ja niistä mahdollisesti kumpuavia ongelmia.
Kiinaa ja kiinalaisyrityksiä on pitkään moitittu immateriaalioikeuksien väheksymisestä. Kiinassa on kuitenkin aivan erilainen tapa suhtautua immateriaalioikeuksiin. Käytännössä esimerkiksi ohjelmiston rekisteröijä on se, jolla on oikeudet kyseiseen ohjelmistoon, ei ohjelmiston suunnittelija tai hänen työnantajansa. Tämän on moni länsimaalainen yritys saanut kalliisti kokea.
– Jokaisen Kiinan markkinoille lähtevän yrityksen on huolellisesti kartoitettava immateriaalioikeutensa ja rekisteröitävä ne Beijingissä heti markkinoille tullessaan, Vepsäläinen varoittaa.
Muutenkin hän kehottaa tekemään mahdollisimman yksityiskohtaisia sopimuksia, ja käyttämään Kiinan markkinat tuntevaa – mielellään paikallista – lakimiestä.
Päätöksentekovalta ja vastuu ovat aina johtajalla.
Johtamisessa ja päätöksenteossa, kuten monissa muissakin asioissa, Vepsäläinen kehottaa etabloitujia tekemään kotiläksynsä hyvin. Maassa on toimittava maan tavalla.
– Johtamisen suhteen pääperiaate Kiinassa on se, että mitä enemmän delegoit, sitä enemmän asiat menevät pieleen. Eli päätöksentekovalta ja vastuu ovat aina johtajalla, hän muistuttaa.
Ainutlaatuinen keskus Vaasan yliopistossa
Kiina-Suomi TTI-keskus on Vaasan yliopiston ja Kiinan tiedeakatemian CAS-ISD-instituutin perustama keskus. Sen tarkoituksena on rakentaa kansainvälinen ajatushautomo, joka tekee tutkimusta sekä kouluttaa ja konsultoi päättäjiä ja yrityksiä Euroopassa ja Kiinassa. Tällä hetkellä keskuksella on sekä Kiinassa että Suomessa johtajat, jotka vastaavat keskuksen toiminnasta.
Vaasassa keskuksen toimintaa johtaa monikulttuurinen innovaatiotutkija, tohtori Selina (Liting) Liang. Hän on syntynyt Kiinassa, mutta asunut ja työskennellyt useita vuosia muun muassa Isossa-Britanniassa. Hän on väitellyt innovaatiojohtamisesta Manchesterin yliopiston Innovaatiotutkimuksen instituutissa.
Kiina-Suomi TTI-keskus on saanut Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) rahoitusta keskuksen toimintamallin luomiseen. Keskus vahvistaa Pohjanmaan innovaatioekosysteemiä lisäämällä kiinalaissuomalaista yhteistyötä yhteiskunnan eri osa-alueilla, esimerkiksi elinkeinoelämässä, koulutuksessa, kansalaisyhteiskunnassa sekä politiikassa.
Tärkeimpiä yhteistyön kohteita ovat energiasektorin murros ja digitalisaatioon liittyvät innovatiiviset ratkaisut, joihin molempiin liittyy merkittäviä tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia.
– Workshopeihin osallistuneiden palaute on ollut erittäin positiivista. Uskon, että marraskuussa pidettävä energiamurrokseen keskittyvä verkottumistilaisuus lisää Kiinan ja Suomen välisiä liiketoimintamahdollisuuksia auttamalla alueen yrityksiä verkottumaan kiinalaisten yritysten kanssa, sanoo tohtori Liang.
LUE MYÖS:
Folkhälsan vie Kiinaan Norrvallan oppien mukaisen liikuntapainotteisen lasten leirin