Kirjoittaja Jaakko Pukkinen on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valmiuspäällikkö.
Normaaliolojen häiriötilanteiden vaikutukset ovat pääsääntöisesti asukasta, kuntaa tai myös maakuntaa laajemmalla alueella, joten viranomaisten laaja yhteistyö varautumisen yhteensovittamisessa on toimintojen jatkuvuuden kannalta merkittävin edellytys.
Kansallisen ja alueellisen varautumisen merkitys on tiedostettu niin, että maassamme tehdään EU:n pelastuspalvelumekanismiin liittyen kansallinen riskiarvio ja alueille alueellinen riskiarvio Aluehallintoviraston ja pelastuslaitosten johdolla. Kansallinen riskiarvio valmistui loppuvuodesta 2022 ja alueelliset riskiarviot keväällä 2023.
Alueellisten riskiarvioiden perusteella toimijat tekevät omat valmiussuunnitelma, jolloin eri toimijoiden riskitietoisuus perustuu yhteisesti arvioituihin riskeihin.
Alueellisella varautumisella voidaan tarkoittaa useita asioita, esimerkiksi toimialan omaa varautumistoimintaa ELY-keskuksen hyvinvointialueella, pelastuslaitoksilla tai yleisimmin maakunnan alueen toimijoiden taholla. Alueellisen varautumisen yhteensovittamisella viitataan usein vastuutahojen rooliin koota poikkihallinnollisesti alueensa toimijat valmiustoimikuntiin vahvistamaan yhteistä tilanneymmärrystä.
Alueelliset valmius- ja paikallispuolustusharjoitukset ovat konkreettisia esimerkkejä koota eri toimijat varautumisteemojen kanssa yhteen. Yhdistävänä tekijänä on tarkastella varautumista ja valmiussuunnittelua maantieteellisesti paikallistasoa laajemman alueen kautta.
Alueelliset riskinarviot, varautumisen rakenteet, alueellinen tilannekuva, johtamisjärjestelmät ja yhteiset harjoitukset ovat keskeinen osa jatkuvuuden hallintaa, mutta alueellisia tasoja tarvitaan. Siilojen ja sektoreiden varautuminen ei yksin riitä, vaan varautumista on päivitettävä ja yhteen sovitettava jatkuvasti yhdessä.
Varautumista on päivitettävä ja yhteen sovitettava jatkuvasti yhdessä.
Suomi on maantieteellisesti suuri maa, jossa maantieteellisesti määriteltyjä aluejakoja riittää. Alueet, myös ELY-keskusten alueet, palvelevat erilaisia tarkoituksia, ja vain harvan aluejaon taustalla on pelkästään alueellisen varautumisen tavoitteiden toteuttaminen. Alueellisen varautumisen ja valmiussuunnittelun merkitys alueelliselle jatkuvuuden hallinnalle on kuitenkin noussut sille oikeasti kuuluvaan asemaan.
Vaikka viranomaisten, valtion aluehallinnon ja muiden toimijoiden alueellinen rakenne olisi erilainen, yhteensovittamisella, johtamisella ja koordinoinnilla on mahdollista varmistaa yhteiset tavoitteet ja ohjata näiden tavoitteiden saavuttamista alueen asukkaiden ja yritysten parhaaksi.
Alueuudistuksissa on jatkossakin tärkeää varmistaa yhteistyö paikallisten toimijoiden eli hyvinvointialueiden, muiden viranomaisten sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. Treenatut verkostot ovat jatkossakin merkittävässä roolissa kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä.
Treenatut verkostot ovat jatkossakin merkittävässä roolissa kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä.
Kansalaisten arjen jatkuvuuden hallintaan on kehitetty 72 tunnin eli kolmen vuorokauden mittainen varautumissuositus. Tähän kolmen vuorokauden mittaiseen aikakehykseen, tulisi kaikkien omatoimisesti varata riittävästi muun muassa puhdasta vettä, ravintoa, varavirtaa ja muita tarvikkeita selviytyäkseen omatoimisesti. Vaikka varautumisen ajatellaan usein alkavan kotitalouksista, on työpaikkojen ja julkisten tilojenkin hyvä varautua poikkeustilan varalle.
Turvallista ja leppoisaa kesää!
LUE MYÖS: