VAMKin uusi kansainvälistymisvalmennus auttaa maaseudulla toimivia yrityksiä kasvu-uralle. Erityisesti valmennukseen haetaan elintarvike- ja venealan yrityksiä, mutta myös muilla aloilla toimivat pk-yritykset ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen.
Viime vuosien äkilliset ja odottamattomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi maaseudulla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin. Business Finlandin kyselyssä pk-yritysten kehittämistarpeissa nousivat erityisesti esiin myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä kansainvälistymiseen liittyvät osaamistarpeet.
VAMKin uusi hanke Kansainvälistyminen maaseutuyrittäjien kasvun mahdollistajana keskittyy maaseudulla toimivien pk-yritysten vientiosaamisen lisäämiseen, mutta hankkeen 12 moduulia kehittävät myös esimerkiksi yritysten markkinointiin, strategiatyöhön ja tuotannon kehittämiseen liittyvää osaamista.
– Kansainvälistymiseen ja viennin aloittamiseen ja laajentamiseen liittyvä valmennus kehittää osallistujayritysten toimintaa kokonaisvaltaisesti. Jokaisessa yrityksessä tehdään nykytilan analyysi, jonka perusteella suunnitellaan yrityksen kehityspolku, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tanja Davidov VAMKista.
Valmennus kehittää osallistujayritysten toimintaa kokonaisvaltaisesti.
Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä kasvamaan hallitusti kansainvälistymisen kautta ja näin auttaa osaltaan Suomen TKI-tavoitteiden saavuttamisessa.
– Olemme hyödyntäneet tämän kansainvälistymishankkeen suunnittelussa vankkaa kokemusta pk-yritysten kasvun ja kansainvälisyyden vauhdittamisessa. Vuosikymmenten kokemuksen tuoma peruskuvio pysyy, vaikka toimintaympäristön muutokset muokkaavat konsepteja aikaan sopiviksi, toteaa VAMKin TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.
Hanke toteutetaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen maaseutukunnissa ja sen rahoitus tulee ELY-keskuksesta osittain EU:n rahoittamana. Myös Ruokavirasto on mukana hankkeessa.
Elintarvikkeet ja veneet fokuksessa
Suomen hallitusohjelmassa on asetettu elintarvikealan yrityksille kunnianhimoiset kasvutavoitteet, sillä hallitus haluaisi tuplata ruokavientimme kahdesta miljardista neljään miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Koska suuri osa maaseudun yrityksistä on elintarvikealan yrityksiä, ne ovat fokuksessa myös tässä vienninkehityshankkeessa. Toinen erityinen kohderyhmä ovat Pohjanmaan rannikolle tyypilliset venealan yritykset.
– Hankkeen fokusalat ovat elintarvike- ja venealat, mutta valmennukseen ovat tervetulleita myös muiden alojen yritykset, jotka ovat halukkaita hakemaan kasvua kansainvälistymisestä, Davidov huomauttaa.
Yksi hankkeen tavoitteista on verkostoida hankkeeseen osallistuvia yrityksiä, joten olisi toivottavaa, että hankkeeseen osallistuisi eri alojen yrityksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi alihankintatyötä tekevät yritykset tai vaikkapa vihreän sektorin tai digitaalisen alan toimijat.
Lähiviikkoina alkavan ja vuoden 2025 loppuun jatkuvan hankkeen pääkielenä on suomi, mutta soveltuvin osin koulutusta voidaan tarjota myös ruotsiksi ja englanniksi.
Monipuolista koulutusta ja messumatkoja
Kansainvälistymishankkeen koulutus toteutetaan työn ohella moduulimuotoisena. Moduulit on suunniteltu vientialan kokemuksen perusteella.
Koulutus alkaa yrityksille tehtävällä nykytila-analyysilla ja kansainvälistymiskartoituksella. Hankkeen monipuoliseen sisältöön kuuluu esimerkiksi strategiaan, talouteen, tuotteeseen ja brändäykseen, markkinointiin, myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan sekä myös digitalisaatioon ja kiertotalouteen kuuluvia koulutusjaksoja.
Tavoitteena on, että yritysten edustajat osallistuvat hankkeen aikana oman alansa messumatkalle. Kansainvälisille messuille osallistuminen on opettavaista ja siellä pääsee luomaan viennin kannalta tärkeitä suhteita.
– Koulutuksessa tutustutaan myös viennin rahoitukseen, jotta yritykset pystyvät hakemaan esimerkiksi kansainvälistymistukea omille vientiponnistuksilleen, Davidov lisää.
Aiemmin vientialalla toiminut Davidov näkee, että pohjalaisilla pk-yrityksillä on hyvät edellytykset lähteä hakemaan liiketoiminnalleen kasvua ulkomailta – niinhän Pohjanmaalla on tehty jo vuosisatojen ajan.
– Suomen ongelmana on, että talous ei ole kasvanut moneen vuoteen. Nyt on ketterillä pk-yrityksillä tuhannen taalan paikka lähteä rakentamaan Suomea ja sen talouden kasvua, hän kannustaa.
LUE MYÖS: