Kirjoittaja Mira Grönvall toimii Vaasan ammattikorkeakoulussa tekniikan yksikön johtajana.
Suomen menestys on perinteisesti nojannut korkeaan koulutustasoon. Nyt kuitenkin suomalaisten koulutustaso hiipuu. Vuonna 2023 tehdyssä OECD-vertailussa olemme tippuneet vertailun keskitasolle ja tulemme tippumaan sen alle vanhempien, korkeasti koulutettujen, työntekijöiden eläköityessä tämän vuosikymmenen aikana.
Tässä vertailussa korkea-asteen suorittaneita 25–34-vuotiaita naisia oli 46 % ikäryhmästä ja miehiä vain 33 %. Miesten pienempää osuutta selittänee ainakin osittain koulutusalojen segregaatio, joka Suomessa on poikkeuksellisen vahva.
Siinä missä naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla tutkinto on usein työllistymisen ehto, miesvaltaisella tekniikan alalla työllistyminen tapahtuu usein jo opintojen aikana ja tutkintojen suorittaminen jää kesken tai viivästyy. Jopa 40% valituista insinööriopiskelijoista keskeyttää opinnot.
Joka tapauksessa tarvitsemme tulevaisuuden turvaamiseksi koulutus- ja osaamistason nostoa.
Suomen tavoitteena on nostaa korkeasti koulutettujen nuorten osuus 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Nuoret uskovat koulutukseen, mutta jostain syystä verrokkimaihin verrattuna meillä harvemmin odotukset kouluttautumisesta ulottuvat korkeakoulutukseen asti. Herättääksemme enemmän mielenkiintoa ja motivaatiota korkeakouluopintoihin, tulee meidän löytää uusia keinoja tavoittaa nuoria ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja korkeakouluihin pääsemiseksi. Jo nyt erilaiset väylät ovat erinomainen mahdollisuus kurkistaa korkeakouluopiskeluun.
Kasvun potentiaalia on edelleen ammatillisen tutkinnon suorittaneissa, joista tällä hetkellä noin 40 % jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ammatillinen koulutus antaa hyvät valmiudet ammattikorkeakouluopintoihin. Tämä tieto ei vielä riittävästi välity. Toisaalta ammatilliset tutkinnot työllistävät hyvin, joten on tärkeää viestiä myös, että korkeakoulututkinnon voi suorittaa myös töiden ohella.
Kasvun potentiaalia on edelleen ammatillisen tutkinnon suorittaneissa.
Huomioin arvoista on, että Suomessa edelleen vanhempien koulutustaso ja monet muut taustatekijät vaikuttavat koulutusodotuksiin ja -valintoihin. Toisaalta tiedetään, että koulutuksen hyödyt ovat merkittäviä ja tutkimusten mukaan eniten hyötyä tuottavat korkeakouluopinnot. Tarvitaan siis edelleen myös näihin tekijöihin liittyvää vaikuttamistyötä.
Osaamisen ja opetuksen kehittäminen on elinikäistä.
Yhtä tärkeää kuin koulutustason nosto on osaamistason nosto. Muuttuvassa maailmassa osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii työelämässä jo olevilta entistä enemmän aktiivisuutta. Tutkinto on alku ja osaamisen päivittäminen jatkuvaa. On tärkeää entistä vahvemmin kehittää muutakin kuin tutkintotavoitteista koulutusta osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen.
Tavoitteen saavuttamiseksi VAMK haluaa olla vahvasti mukana. Onnistuaksemme on tärkeää, että myös opettajien osaamista kehitetään niin ajankohtaisten uusien ilmiöiden osalta kuin opetuksen toteuttamisen osalta. Tarvitsemme innovatiivisia uusia tapoja.
Pidetään koulutus ja osaaminen jatkossakin Suomen menestyksen takeena!
LUE MYÖS: