Turvallisempi Pohjanmaa
LähiTapiola Pohjanmaan yritysasiakkailla on aina oma yhteyshenkilö, jonka puoleen kääntyä mieltä askarruttavissa asioissa. Käytäntö helpottaa yhteydenpitoa puolin ja toisin sekä sujuvoittaa asiointia. Yritystiimin asiantuntijoiden mukaan yritykset arvostavat yksilöllistä palvelua.
Asiakkuuspäällikkö Tuomas Puutio on yksi monista LähiTapiola Pohjanmaalla yritysten kanssa pitkään työskennelleistä asiantuntijoista. Jo neljäntoista vuoden ajan Puutio on vastannut asiakkaiden kysymyksiin ja ollut yrittäjien ja yritysten tukena arjen muuttuvissa tilanteissa.
– Meillä kaikki yritykset saavat oman yhteyshenkilön. Asiakkaamme arvostavat käytäntöä, sillä se helpottaa yhteydenpitoa ja sujuvoittaa asiointia, hän tietää.
Asiakkuuspäällikkö Tomas Smedman myötäilee kollegaansa ja kertoo, että suurempia yrityksiä palvelee oma, nimetty asiakkuuspäällikkö, kun taas pienempien yritysten yhteyshenkilöinä toimivat paikalliset yritysneuvojat.
Yritysneuvoja Conny Ludén muistuttaa lisäksi, että isossa vakuutusyhtiössä yhteyshenkilöillä on käytettävissään laaja kontaktiverkko ja runsaasti asiantuntemusta.
Asiakkaiden kysymykset tuttuja
Asiantuntijakolmikko ja heidän kollegansa saavat luonnollisesti paljon kysymyksiä erilaisista vakuutuksista, mutta asiakkaita kiinnostavat myös juridiset kysymykset ja esimerkiksi työterveyshuolto. Kysymykset ovat usein varsin konkreettisia. Halutaan esimerkiksi tietää, mikä neuvoksi, kun ”firman auto seisoo Kuusamossa” tai kun ”työntekijä on ollut sairauslomalla jo kaksi kuukautta”.
– Harva kysymys enää yllättää, ja vaikka asia ei suoraan liittyisikään omiin osaamisalueisiimme, voimme ainakin neuvoa asiakasta eteenpäin, Tuomas Puutio sanoo.
Jokainen yritys on omanlaisensa
Tomas Smedmanin mukaan asiakkaiden suhtautuminen riskeihin voi vaihdella suurestikin. Toiset haluavat vakuutuksen kattavan kaiken mahdollisen, toisilla taas riskinsietokyky on huomattavasti korkeampi. Smedman sanoo, että heidän tehtävänsä on kertoa asiakkaalle erilaisista vaihtoehdoista ja auttaa punnitsemaan yritystoimintaan liittyviä riskejä.
– Loppupeleissä jää kuitenkin asiakkaan itsensä arvioitavaksi, mitä riskejä ollaan valmiita kantamaan ja minkä varalle halutaan ottaa vakuutus, hän sanoo.
Asiakkaiden suhtautuminen riskeihin voi vaihdella suurestikin.
Tietyt vakuutukset ovat lakisääteisiä, mutta niissäkin on tarjolla eri tasoja ja vaihtoehtoja. Esimerkiksi työntekijöiden tapaturmavakuutus on pakollinen, mutta yrittäjä voi myös itse ottaa kannettavakseen suuremman riskin ja siten saada vakuutusmaksuja alaspäin. Isommissa yrityksissä osa riskeistä kannetaan jopa lain mukaan itsenäisesti.
Toinen konkreettinen esimerkki on yrittäjän pakollinen eläkevakuutus (YEL). LähiTapiola Pohjanmaan asiantuntijat kertovat mielellään siitä, miten järjestelmä toimii. Yrittäjän itsensä päätettäväksi jää kuitenkin vakuutuksen taso sen puitteissa, mikä on mahdollista ja sallittua.
Conny Ludénin mukaan asiakkaat ovat kiinnostuneita myös siitä, millaista lisäturvaa YEL-vakuutukseen on mahdollista liittää. Monet ovat huolissaan yhteiskunnan kehityssuunnasta ja heikentyneen sosiaaliturvan vaikutuksista. Esimerkiksi Kelan sairauspäivärahaa alennettiin vuodenvaihteessa, mikä tarkoittaa, että yrittäjä saa sairastuessaan aiempaa vähemmän rahaa.
– Erilaiset lakisääteisiä vakuutuksia täydentävät, vapaaehtoiset ratkaisut ovat yhä tärkeämpiä, ja tämä koskee muitakin kuin pelkästään yrittäjiä, Ludén sanoo.
Investointi, joka maksaa itsensä takaisin
Conny Ludénin mukaan esimerkiksi terveydenhoitoon ja eläkkeeseen liittyviä vakuutusratkaisuja ei tulisi nähdä ainoastaan menoina, vaan pikemminkin sijoituksina, joista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.
Vapaaehtoisilla vakuutuksilla yritys voi houkutella uusia osaajia ja sitouttaa tyytyväiset työntekijät pysymään talossa. Työntekijän saadessa hoitoa nopeasti ja sujuvasti lyhenevät myös sairauspoissaolot. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat joustavia ja toimivat yrityksen tulokseen liitettyinä myös kannustimina.
LUE MYÖS: