Metsäkeskustelu kuumenee. Käsillä on jo uusia teknologioita, joilla metsästä on mahdollista saada lisäarvoa, mutta kuka maksaisi niiden testaamisen laajemmassa mittakaavassa?
”Metsä arvokkaana resurssina” on yksi Wasa Future Festivalin toistuvista teemoista. Tämän vuoden metsäseminaarin avauspuheenvuorossaan maakuntajohtaja Mats Brandt toteaa Pohjanmaan olevan maakunta, jossa metsällä on valtava arvo.
– Metsäkysymyksistä tulee myös yhä polttavampia, ilmaston ja ympäristön kaltaiset arvot on sovitettava yhteen luonnon ja talouden kanssa, maakuntajohtaja sanoo.
”Maakuntamme voimavara”
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen näkee metsän oman maakuntansa voimavarana. 90 prosenttia Kainuun pinta-alasta onkin metsää.
– Kainuu on tunnettu luonnostaan, Pirkkalainen sanoo.
Metsänhoito ja -hakkuu luovat maahamme lukuisia työpaikkoja. Kainuussa haasteena on, ettei metsän paikallinen jalostusarvo ole kovinkaan korkea, sillä iso osa puusta lähtee maakunnasta raaka-aineena.
– Suomi kokonaisuutena kuitenkin hyötyy, vaikka jalostus tapahtuukin toisessa maakunnassa, Riikka Pirkkalainen sanoo.
Seuraava askel
VTT:n Ali Harlinin mukaan olemme viimeksi kuluneen reilun parinkymmenen vuoden aikana oppineet metsästä saatavien tuotteiden hyödyntämisestä enemmän kuin sitä edeltävän 150 vuoden aikana.
– Monet uudet teknologiat ovat siinä vaiheessa, että nyt olisi aika ottaa seuraava iso askel, Harlin painottaa.
– Mutta kuka sen tekisi ja kuka kantaa riskin?
”Lasku on jaettava”
Niklas von Weymarn edustaa Metsä Groupin innovaatioyhtiötä Metsä Springiä. Yhtiö tekee kehitystyötä alueilla, jotka voivat tarjota suuria mahdollisuuksia koko konsernille.
Metsä Spring työskentelee esimerkiksi puupohjaisten, muoveja korvaavien tuotteiden parissa, ja yhtiössä on myös kehitetty omaa teknologiaa sellupohjaisen tekstiilikuidun valmistukseen.
Siitä huolimatta, että uudet teknologiat vaikuttavat lupaavilta, ovat koetehtaat Niklas von Weymarnin mukaan harvemmin kannattavia. Hän ehdottaakin, että innovointityössä riskit jaettaisiin useamman toimijan, kuten esimerkiksi raaka-aineesta, teknologiasta ja puhtaasti rahoituksesta vastaavien kesken.
Koetehtaan käynnistämiseen vaaditaan usein kymmenkunta miljoonaa euroa. Sellaisen summan kokoon haaliminen kenties vielä onnistuu, mutta varsinaisten haasteiden edessä ollaan, kun toiminta pitäisi aloittaa isommassa mittakaavassa. Kun kyse on miljardeista euroista, ei riskinottohaluja välttämättä enää ole.
Hyvin hoidetulla metsällä on aina arvoa
Björn Stenmark Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että hyvin hoidetulla metsällä on aina arvoa. Stenmark uskoo myös, että metsänhoitoon liittyville neuvontapalveluille on olemassa kasvava markkina.
– Metsänomistajat ovat yhä heterogeenisempi joukko ja ovat luultavasti myös valmiita maksamaan siitä, että saavat juuri omaan tilanteeseensa räätälöityjä neuvoja.
Metsäteollisuus ry:n Mika Salmi mainitsee ongelmallisena sen, että kasvava osuus maamme metsistä on kuolinpesien omistuksessa. Metsäasioiden hoitamisen näkökulmasta tilanne ei ole optimaalinen.
Myös luonnonarvoilla on arvoa
MTK:n Heli Siitari kertoo tuloillaan olevista, vapaaehtoisista luonnonarvomarkkinoista. Itse kauppapaikka on jo olemassa osoitteessa www.luontoarvot.fi, joskin beta-versiona ja vielä lapsenkengissään. Palvelu on tarkoitettu kohtaamispaikaksi myyjille (kuten metsänomistajille ja metsätaloustuottajille) ja ostajille (kuten yrityksille ja kunnille).
– Palvelua ei tule sekoittaa päästökauppaan, Siitari huomauttaa.
Haluammeko koskematonta metsää vai fossiilivapaan yhteiskunnan?
Tänä vuonna Wasa Future Festivalin teemoja lähestytään pohjoismaisesta näkökulmasta. Ruotsalaisen metsäyrittäjän Tomas Mörtsellin mukaan Suomen ja Ruotsin tavoissa harjoittaa metsätaloutta on paljon yhtäläisyyksiä.
Hän näkee ironisena sen, että monet toimijat julistavat haluavansa olla mukana luomassa fossiilivapaata yhteiskunta, jossa yhä useammat tuotteet ovat peräisin metsästä, mutta vaativat samaan hengenvetoon metsien koskemattomuutta.
Suomen metsäkeskuksen Nina Myllykangas kiteyttää päivän annin toteamalla, ettei metsä ole vain resurssi, vaan paikka, jossa monenlaiset arvot kohtaavat.
LUE MYÖS:
Tomas Häyry Wasa Future Festivalissa: Yliopiston ja kaupungin yhteistyössä tapahtunut suuri muutos