Kirjoittaja Mika Palosaari on Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.
Kuluneen vuoden aikana on ahkerasti ja hyvässä hengessä valmisteltu työ- ja elinkeinopalveluiden siirtoa kuntien muodostamille työllisyysalueille. Tällä hetkellä TE-toimistot toimivat ELY-keskusten yhteydessä. Jatkossa alueemme kolme työllisyysaluetta ovat ELY-keskuksen yhteistyökumppaneita, eivät enää osa samaa organisaatiota. Työllisyysalueet aloittavat työllisyyden hoidon vuoden vaihteessa.
Vaikka uudistusta on valmisteltu huolellisesti, lienee todennäköistä, että yllätyksiä koetaan mahdollisesti järjestelmien toiminnassa. Asiakaspalvelu sujunee kuitenkin saumattomasti – siksi paljon sen prosesseja on varmisteltu.
Työllisyysalueet aloittavat tilanteessa, jossa työttömyys on Suomessa lisääntynyt jo kahden vuoden ajan. Totutusti Pohjanmaalla on ollut Manner-Suomen paras työllisyystilanne. Vapaa työvoimareservi on alueellamme niin ohut, että kovin paljon ei lisää kierroksia talouden rattaisiin tarvita työvoimapulan herättämiseksi. Nousukausihan saapuu tulevan vuoden aikana – näin ovat useat talouden tietäjät todenneet.
Nousukausihan saapuu tulevan vuoden aikana.
Vihreän siirtymän investointien toteutuksen aikajänne on globaalisti venynyt. Kaikkien hankkeiden osalta ei ole vedetty käsijarrusta, mutta ehkä jalkaa on otettu kaasulta. Joidenkin investointien suunnittelu etenee ja toisia on laitettu odotuskuvioon.
Työvoiman riittävyyden näkökulmasta voi toivoa, etteivät hankkeet siirry toteutukseen samanaikaisesti. Seudun yritysten, elinkeinotoimijoiden ja kouluttajien saumaton yhteistyö ja tiedon jakaminen helpottaa koordinointia tässäkin.
Nurkan takana kurkistelee myös valtion aluehallintouudistus. Vuoden 2026 alussa ELY-keskukset ja aluehallintovirastot siirtyvät osaksi historian kirjoitusta ja elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa ainoana valtion aluehallinnon edustajana.
Pohjanmaan elinvoimakeskus jatkaa ELY-keskuksen työtä alueen kehittäjänä ja rahoittajana edistäen elinkeinotoimintaa panostamalla työllisyyteen, maatalouteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen sekä liikenteeseen. Edellä mainittu yhteistyö työllisyysalueiden kanssa kuuluu myös elinvoimakeskuksille.
Kuvaamani organisaatiomuutokset ovat toteutettavissa. Selvinnemme myös käynnissä olevista työntekijöiden ja työnantajien välisistä työmarkkinaneuvotteluista. Todellinen työmarkkinahaaste liittyy ikäluokkiemme kehitykseen.
Suomessa syntyneiden seurannan historia ulottuu 1700-luvun lopulle. Tuolloin ikäluokat olivat kooltaan hieman yli 20 000 henkeä. Sotavuosien jälkeen saavutettiin yli 100 000 lukemia vuositasolla. Vuoden 2023 ikäluokan koko on 43 300 ja Suomen ikäluokkien aleneminen onkin voimakkainta Euroopassa.
Tämä muutos on haastavaa hallittavaksi. Vuoden 2023 hieno ikäluokka pohtii tulevaisuuttaan vuoden 2040 tienoolla. On selvää, etteivät oppilaitostemme aloituspaikat täyty tällä määrällä. Ulkomailta tarvitaan runsaasti täydennystä sekä oppilaitoksiin että työpaikoille. Työvoiman riittävyys työvoimavaltaisille investoinneille on kovin epävarmaa pitkällä tähtäimellä.
Vaihtoehtoisesti meidän täytyy vain sopeutua pienenevään väestöömme.
LUE MYÖS:
Hannu Vierula: “Muutoksia ja huolenaiheita, kun TE-palvelut siirretään kunnille”