Kirjoittaja Marja-Riitta Vest toimii Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtajana.
Suomi ei ole kasvanut kestävästi lähes kahteen vuosikymmeneen. Jaksoittaiset taantumat ja hidas trendikasvu kertovat, että talouden peruskoneeseen tarvitaan uuslataus: kyky muuttaa osaaminen järjestelmällisesti tuotannoksi, vienniksi ja työpaikoiksi.
Samaan aikaan suunta on monella tapaa oikea. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menojen nostamisessa neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 edetään tavoitteellisesti, ja T&K-verokannustin kannustaa yrityksiä lisäämään omia panostuksiaan. Myös Business Finland on hionut strategiaansa ja rahoitustaan yhä vahvemmin kasvua, skaalautuvuutta ja yritysyhteistyötä tukevaan suuntaan.
EU:n uusi ohjelmakausi tarkoittaa rahoituksen suuntaamista uudelleen: painopiste siirtyy vahvemmin puolustukseen, puhtaaseen siirtymään, digitalisaatioon ja osaamiseen. Perinteiset rakennerahastojen kautta tuleva rahoitus on vähenemässä. Samalla painotetaan pohjoismaista yhteistyötä – yhteiset ratkaisut ja verkostot ovat entistä tärkeämpiä.
Kaikki edellinen korostaa tarvetta uudistaa toimintamalleja ja hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia. Vaikka kansallinen T&K-rahoitus kasvaa, ei se yksin synnytä uutta kasvu-uraa – ratkaisevaa on, mihin ja miten panostukset kytketään.
KasvaSUOMI / GrowFinland – globaaleihin verkostoihin kiinnittyvä malli
Kasvu rakentuu ekosysteemeistä, jotka ovat vahvasti kytköksissä kansainvälisiin verkostoihin. Näiden ekosysteemien ytimessä ovat korkeakoulut – erityisesti ammattikorkeakoulut, jotka toimivat päivittäin yritysrajapinnassa ja alueellisten innovaatioekosysteemien keskiössä, kasvun ytimessä osaajineen ja infroineen.
Tuttua, eikö vain, mutta silti juuri tässä ajassa niin tärkeää korostaa, kun haemme kipeästi keinoja Suomen nousuun.
Uusia päälleliimattuja rakenteita kun ei Suomeen tarvita. Meillä on jo korkeakoulut – ammattikorkeakoulut ja yliopistot – sekä käytännöt, joilla ideat viedään näyttöön ja käyttöönottoon. Korkeakoulut tuottavat osaajia, tutkimusta ja ratkaisuja; yritykset muuntavat ne markkinakasvuksi; kunnat ja maakunnat luovat vetovoimaisen toimintaympäristön; rahoittajat varmistavat jatkuvuuden ja skaalautuvuuden.
Tätä eheää kokonaisuutta voidaan kutsua tuottavaksi ympäristöksi: paikaksi, jossa osaamisen, tutkimuksen, yritystoiminnan ja rahoituksen virrat kohtaavat ilman turhia siiloja – ja jossa yhteistyö on sekä tiivistä että ennakoitavaa. Yhdessä voimme määrittää suunnan, vahvan toimeenpanon ja varmistaa, että alueelliset ekosysteemimme kiinnittyvät kansainvälisiin, markkinoihin ja rahoitukseen.
Kutsuttakoon tätä KasvaSUOMI / GrowFinland -malliksi, jonka tavoitteen voi kiteyttää ”osaamisesta kasvuun, ideasta maailmalle”.
Menestyvän oppilaan dilemma – uskallus päästää huiput irti
Alueiden halutaan kehittyvän tasaisesti, ettei kukaan jää jälkeen. Se onkin tärkeää esimerkiksi juuri nyt turvallisuusympäristön muututtua. Nyt on kuitenkin aika nähdä toinenkin puoli: menestyvän oppilaan dilemma, jonka lanseerasin terminä jo 2019.
Kun jollakin alueella on poikkeukselliset edellytykset edetä nopeasti– vahvat korkeakoulut, yritysverkostot ja kansainväliset kanavat – sitä ei saa pidätellä keskikastissa, vaan sitä on rohkaistava juoksemaan pidemmälle ja kovempaa.
Näin syntyvä lisäarvo, investoinnit ja verotulot kantavat koko maahan. Ohjauksen on palkittava onnistumisesta ja samalla autettava muita alueita kiinnittymään vahvoihin solmukohtiin sen sijaan, että voimavarat hajautetaan liian ohueksi kerrokseksi.
Valtioneuvostotasoinen yhteistyö – siiloista yhtenäiseen ohjaukseen
KasvaSUOMI / GrowFinland edellyttää valtioneuvostotasoista, siilot ylittävää yhteistyötä. Elinkeino-, koulutus-, liikenne-, ympäristö- ja SOTE-politiikan on pelattava yhteen niin, että korkeakoulut voivat toimia ekosysteemien luontevina vetureina ja yritykset saavat ennustettavan toimintaympäristön.
Tämä ei tarkoita hallinnon paisuttamista, ei uusia rakenteita vaan korkeakoulujen merkityksen vahvistamista innovaatioekosysteemien ajureina, roolien kirkastamista ja rahoituksen suuntaamista PoC–pilotti–tuotanto -ketjua ja kansainvälistä verkottumista kiihdyttäviin toimiin. Tätä viestiä on tärkeä vahvistaa.
Näytöt maailmalta – ankkurina korkeakoulut
Maailman toimivimmat kasvualustat rakentuvat korkeakoulujen ympärille. Eindhovenin Brainport osoittaa, miten yliopisto (TU/e), High Tech Campus ja veturiyritykset luovat T&K-intensiivisen, patentti- ja investointitiheän ympäristön, jossa tutkimus jalostuu nopeasti markkinoille.
Singaporen one-north puolestaan näyttää, miten saman kaupunkikorttelin sisällä toimivat 400+ yritystä ja 15 tutkimuslaitosta muodostavat tiheän ekosysteemin, joka houkuttelee osaajia ja pääomaa – ja lyhentää ratkaisevasti matkaa ideasta käyttöönottoon.
Yhteistä näille on, että korkeakoulut ovat ankkuri ja yhteistyö on systemaattista. Erinomaisia esimerkkejä, joista olemme jo oppia ammentaneetkin.
Innovaatio etenee vain, jos tie on suora
Kasvu syntyy vasta, kun idea etenee todistettuun toimivuuteen ja käyttöönottoon. Proof of Concept (PoC) on varhaisvaiheen kokeilu, jolla osoitetaan käytännössä, että ratkaisu toimii ennen isompia investointeja. PoC:n jälkeen siirrytään pilottiin aidoissa olosuhteissa ja lopulta tuotantoon.
Korkeakouluankkuroitu malli lyhentää tämän polun luontevasti: laboratorio, testialustat, osaajat ja yritysverkostot ovat samassa ekosysteemissä, jolloin päätöksenteko nopeutuu ja kustannukset laskevat. Kun T&K-verokannustin ja julkinen rahoitus kytketään PoC–pilotti–tuotanto -ketjuun, julkinen euro vivuttaa yksityistä pääomaa ja nopeuttaa kaupallistamista.
Vaasan seutu – konkreettinen esimerkki
Vaasan seudulla malli on jo todellisuutta. Pohjoismaiden merkittävin energiaklusteri, pk-yritysvaltainen vientirannikkomme, monipuolinen korkeakoulukenttä ja Merenkurkun yhteistyö muodostavat solmukohdan, jossa yrityksillä on luonteva polku PoC:sta pilotteihin ja tuotantoon – ja jossa parhaimmillaan osaajat löytävät urapolut nopeasti yrityksiin.
Kun korkeakoulujen tieteellinen ja soveltava tutkimus kohtaavat yritysten tarpeet, syntyy tuottava ympäristö, joka houkuttelee pääomaa ja kasvattaa vientiä.
KasvaSUOMI / GrowFinland – voisiko kasvun resepti olla näin yksinkertainen?
KasvaSUOMI / GrowFinland -mallissa korkeakoulut – ennen kaikkea ammattikorkeakoulut yhdessä yliopistojen kanssa – ovat alueellisten, globaalisti kiinnittyvien ekosysteemien ytimessä. Menestyviä solmukohtia ei pidä jarruttaa, vaan niitä pitää kannustaa yhä parempiin suorituksiin, koska juuri niiden imu ja lisäarvo nostavaa koko Suomen.
Rahoitus on kasvamassa oikeaan suuntaan; nyt on varmistettava, että se myös osuu oikein – PoC:iin, pilotteihin, kaupallistamiseen ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Silloin korkeakouluankkuroitu kasvu mahdollistaa seuraavat suomalaiset menestystarinat.
Suomen kasvu syntyy yhdessä – osaaminen on avain
Suomen kasvuun haluamme kaikki vaikuttaa. Työtä tehdään monella tasolla – ministeriöissä, Sitrassa, maakunnissa ja kunnissa erilaisten teemojen ja ohjelmien alla. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että unohtuu yksi asia: meillä on jo osaamista ja meillä on rakenteet. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Kyse on yhteisestä asiasta, jossa jokaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä alueellisten innovaatioekosysteemien menestyksen rakentamisessa.
Osaaminen on kaiken keskiössä – se on Suomen tärkein voimavara. Siksi korkeakoulujen luontevaa roolia tuottavien ympäristöjen ajureina on vahvistettava.
LUE MYÖS: