Kaisa Penttilä
Kirjoittaja Kaisa Penttilä (KTT, Tutkijatohtori Hanken Svenska handelshögskolan) on päätoiminen tuntiopettaja Vaasan ammattikorkeakoulussa ja työskentelee hanketyöntekijänä Energiamurroksen johtaminen- hankkeessa.
Energia- ja sähköjärjestelmämme on keskellä massiivista murrosta. Olemme nopeaa vauhtia siirtymässä fossiilisten energialähteiden poltosta kohti uusiutuviin tuotantomuotoihin perustuvaa sähkö- ja lämpöjärjestelmää.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on esimerkiksi tuulivoiman osuus noussut 1 %:sta Suomen kokonaissähköntuotannosta 24%:iin, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista (Energian hankinta ja kulutus -tilasto, Toukokuu 2025). Fingrid arvioi, että vuonna 2035 sähkön tuotanto ja kulutus voivat olla jopa kaksinkertaiset verrattuna vuoden 2024 tasoon. Uusiutuvien sähköntuotantomuotojen kasvun oletetaan siis jatkuvan voimakkaana myös koko seuraavan vuosikymmenen ajan.
Näiden muutosten vaikutusta olemassa olevaan energiajärjestelmään täytyy viedä hallitusti eteenpäin. Ne lainalaisuudet, jotka ovat vallinneet perinteisessä sähköjärjestelmässä ja pitäneet sähkön tuotannon tasaisena ja sähköjärjestelmämme vakaana eivät enää täysimääräisesti päde. Vaihtelevien sähköntuotantomuotojen tuomat haasteet sähköverkon taajuuden hallinnalle ja inertialle, säätösähkö- ja joustomarkkinoiden kehitys sekä hybridivoimalaitosten operointi ovat vain muutamia niistä monitahoisista teknisistä ja liiketaloudellisista haasteista, joihin täytyy löytää kestäviä ratkaisuja.
Eri organisaatioissa tarvitaan nyt laaja-alaista ymmärrystä sekä uuden sähkö- ja energiajärjestelmän lainalaisuuksista että näiden vaikutuksista yhteiskuntaan.
Sähkö on modernin elämäntapamme peruspilari ja se koskettaa sekä jokaista yksilöä henkilökohtaisesti että kaikkia yhteiskuntamme toimintoja. Yksityisille kuluttajille ja yrityksille murros on tähän asti näkynyt mm. vaihtelevina sähkönhintoina, energiankäytön optimoinnin tarpeena, sekä voimaloiden ja sähköverkkojen rakentamisena uusille alueille. Keskustelu muutosten hyväksyttävyydestä, kuka saa hyödyt ja kuka kantaa haitat, on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Kehitystä on viime vuodet vienyt eteenpäin sekä poliittiset päätökset että yritysten aktiivinen sitoutuminen päästöttömän energiantuotannon kasvattamiseen. Valtionjohdon ja energia-alan tulevaisuuden visiona on kasvattaa sähköllä tuotettujen uusiutuvien polttoaineiden kapasiteettia ja muita jatkojalosteita, kuten vedystä tehtävää ammoniakkia ja vihreää terästä. Nämä uudet vientituotteet voisivat tuoda paljon kaivattua kasvua maamme talouteen. Puhtaan siirtymän lisäksi on tarkoitus tavoitella huoltovarmuutta epävakaassa geopoliittisessa tulevaisuudessa.
Nämä uudet vientituotteet voisivat tuoda paljon kaivattua kasvua maamme talouteen.
Jotta energiamurrosta voidaan johtaa haluttuun suuntaan, ei pelkkä teknillinen tai liiketoiminnallinen ymmärrys riitä. Täytyy myös ymmärtää murroksen sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
Poliittisten megatrendien ymmärtäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on pystyä vaikuttamaan politiikan suuntaan ja poliittisesti tehtäviin päätöksiin. Oikea-aikaisella ja tutkimukseen perustuvalla viestinnällä on tässä tärkeä rooli.
Voidaksemme vaikuttaa niihin keinoihin, joilla rakennamme yhteiskuntaamme parhaiten palvelevaa energiajärjestelmää, tulee siis olla sekä tietoa että kykyä johtaa muutosta. Erilaisten näkemysten ja tavoitteiden huomioiminen vaatii yhteistyötä yli toimialarajojen ja osaoptimoinneista on luovuttava.
Energiamurroksen johtaminen lähtee osaavista ihmisistä, jotka istuvat oikeilla päätöksentekopaikoilla, uskaltavat tehdä päätöksiä ja seisovat pitkäjänteisesti päätöstenä takana. Muutoksen johtamiseksi tarvitaan rohkeutta ja päämäärätietoisuutta tehdä päätöksiä, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli luotettavan tiedon tuottamisessa ja osaamistarpeeseen vastaamisessa. Vaasan, Kajaanin ja Tampereen ammattikorkeakoulut tarjoavat nyt yhdessä jo toista kertaa Energiamurroksen johtaminen -nimisen tutkintokoulutuksen, joka johtaa 60 opintopisteen laajuiseen maisteritason insinööri (ylempi AMK) -tutkintoon.
Mikäli haluat kasvattaa osaamistasi ja olla mukana johtamassa energiamurrosta, hae opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa, joka aukeaa syyskuussa 2025!
LUE MYÖS:
Kansainväliset osaajat vientirannikon pk-yritysten voimavarana