Högskolestiftelsen i Österbotten suuntaa katseet Merenkurkun yli – Rakentaa siltoja tulevaisuuden koulutukselle

Ulrica Karp, Katarina Heikius, Högskolestiftelsen i Österbotten
Ulrica Karp, Katarina Heikius.
MAKSUMUURI PURETTU
Artikkeli on tehty yhteistyössä. Vaasa Insider päättää sisällöstä ja toteuttaa sen journalistisesti, mutta yritykset maksavat, jotta se on kaikille avoin ilman maksumuuria. Kannustamme yhdessä pohjalaista elinkeinoelämää!

Högskolestiftelsen i Österbotten toimii aloittajana ja moottorina monissa kehittämishankkeissa. Nyt säätiö suuntaa katseensa Merenkurkun yli tavoitteenaan saada aikaan laajempaa ja monipuolisempaa yhteistyötä.

Högskolestiftelsen i Österbotten kannustaa yliopistoja, yrityksiä ja yhteiskuntaa yhteistyöhön monin eri tavoin.

– Priorisoimme yliopistojen, yritysten ja yhteiskunnan välistä yhteistyötä, jossa tutkimus vastaa paikallisiin tarpeisiin ja luo kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Ulrica Karp.

Käytännönläheinen säätiö

Säätiöiden joukossa Högskolestiftelsen i Österbotten on hieman poikkeuksellinen toimija. Se perustettiin vasta vuonna 1990 Vaasassa vaatimattomalla pääomalla, nykyrahaksi muutettuna hieman yli 40 000 eurolla.

Uusien lahjoitusten ja onnistuneiden sijoitusten myötä säätiön ja sen rahastojen hallinnoima pääoma on kasvanut 50 miljoonaan euroon. Lisäksi säätiö on jakanut 19 miljoonaa euroa. Säätiölle on luonteenomaista toimia pienen, epämuodollisen ja tehokkaan organisaation voimin. Tämä käy ilmi myös siitä, että säätiöllä on vain yksi työntekijä: toimitusjohtaja Katarina Heikius.

Säätiön tehtävänä on taloudellisesti tukea ruotsinkielisen Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan ylläpitämistä ja kehittämistä.

– Vaikka tämä usein otetaan itsestäänselvyytenä, todellisuudessa pitkää perinnettä ei ole, huomauttaa säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Mats Brandt.

Mats Brandt
Mats Brandt. Arkistokuva

Ulrica Karp on samaa mieltä.

– Kun verorahoitus on tiukoilla, toiminnan turvaaminen edellyttää yhä useammin laajempaa rahoituspohjaa.

Enemmän kuin pelkkää rahallista tukea

Högskolestiftelsen toteuttaa tarkoitustaan jakamalla hankerahoitusta, apurahoja ja stipendejä. Rahoitus on tärkeää, mutta säätiö näkee roolinsa sitä suurempana.

– Olemme aktiivisia ja teemme omia aloitteita. Tarjoamme ideoita ja vauhditamme kehitystä, Katarina Heikius kertoo.

Visioita tiiviimmästä yhteistyöstä Uumajan kanssa

Merenkurkun yli tehdään jo nyt yhteistyötä yliopistojen, yritysten ja yhteiskunnan kesken. Säätiö haluaa nyt auttaa toimijoita ottamaan seuraavan askeleen.

– Emme voi päättää, mitä yliopistojen pitäisi tehdä, mutta voimme tukea heitä ja näyttää tietä, sanoo Katarina Heikius.

Säätiön hallitus vieraili äskettäin Uumajassa tavoitteenaan käynnistää kipinä suurempiin yhteishankkeisiin, muun muassa yhdessä Kempe-säätiöiden ja pidemmällä aikavälillä myös Wallenbergin säätiöiden kanssa.

– Uumaja on yksi Vaasan lähimmistä kaupungeista, ja kaupungin vahva yliopistokeskittymä tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, toteaa Mats Brandt.

Ajatukset ja aloitteet perustuvat kasvavaan yhteistyöhön, jossa toimijat Merenkurkun molemmin puolin tarvitsevat toisiaan kansainvälisen kilpailukyvyn rakentamiseksi.

– Merenkurkun neuvosto edistää esimerkiksi ajatusta rajat ylittävästä yliopistosta. Me uskomme myös, että on paikallaan luoda dynaaminen ympäristö, jossa teemme yhteistyötä kriittisen massan saavuttamiseksi, Mats Brandt sanoo.

Vahvoja menestystarinoita

Högskolestiftelsen i Österbotten oli keskeisessä roolissa energiatekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen käynnistämisessä Vaasan Åbo Akademissa. Silloin, kuten nytkin, säätiö teki yhteistyötä muiden paikallisten rahastojen kanssa vaikutuksen maksimoimiseksi.

– Jokaisella säätiöllä on omat sääntönsä ja tarkoituksensa, mutta siellä, missä intressimme kohtaavat, teemme mielellämme yhteistyötä, sanoo Ulrica Karp.

Katarina Heikius, Ulrica Karp, Högskolestiftelsen i Österbotten
Katarina Heikius, Ulrica Karp.

Säätiö on myös tukenut uutta tietotekniikan maisteriohjelmaa Vaasan Åbo Akademissa. Suuri osa tuesta on kohdistunut juuri Åbo Akademin toimintaan Vaasassa Ann-Mari Finnilän suuren lahjoituksen ansiosta, jonka tuotot on varattu juuri tähän tarkoitukseen.

– Rahaa voi lahjoittaa tai testamentata säätiölle ja samalla esittää toiveita siitä, miten tuottoja tulisi käyttää. Sääntöjemme puitteissa pyrimme huomioimaan lahjoittajien tahtoa, sanoo Katarina Heikius.

Toinen esimerkki on Göran Ahlbäck, joka päätti tukea tulevaisuuden tieto- ja viestintätekniikan korkeakoulutusta ja tutkimusta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tänä syksynä voi ensimmäistä kertaa hakea tukea tällä koulutusalalla.

Yli miljoona euroa jaetaan

Säätiö pyrkii jakamaan rahaa melko tasaisesti, ja viime vuosina summa on ollut noin 800 000–900 000 euroa vuodessa. Tänä vuonna säätiö odottaa, että varojen jako ylittää miljoonan euron rajan, muun muassa Ahlbäckin lahjoituksen ansiosta.

– Haluamme kiittää kaikkia lahjoittajia heidän kaukonäköisyydestään ja siitä, että he sijoittavat varansa säätiön kautta toimintaan, sanoo Mats Brandt.

 

LUE MYÖS:

Göran Ahlbäckin palkinto vahvistaa Novian sitoutumista tulevaisuuden terveydenhuoltoon ja teknologiaan

Vastaa