Kirjoittaja Hannu Vahtera on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja.
Pohjanmaa tunnetaan vahvasta vientipainotteisesta teollisuudestaan ja innovatiivisista yrityksistään, unohtamatta suorasanaisia ja -selkäisiä pohjalaisia. Alueen elinkeinoelämä on vahvasti vientipainotteista, ja viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia. Tämä korostaa Pohjanmaan merkitystä Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille ja kuvastaa paikallisen teollisuuden kansainvälistä toimintaympäristöä.
Vihreän siirtymän odotetaan Länsirannikolla johtavan mittaviin teollisuuden investointeihin ja kasvuun. Alueen innovaatiokyvykkyys, tulevaisuuden vetovoima ja menestys eivät kuitenkaan voi perustua pelkästään kotimaiseen osaajapohjaan. Siihen ikääntyvä ja vähenevä väestö, sekä pienenevät ikäluokat eivät yksinkertaisesti riitä.
On ratkaisevan tärkeää, että kykenemme löytämään, kouluttamaan, kotouttamaan ja sitouttamaan kansainväliset osaajat osaksi yhteiskuntaa. Tässä työssä koulutussektorilla on suuri mahdollisuus.
Vaasan ammattikorkeakoulussa (VAMK) kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu näkyy jo vahvasti, ja koulutusalamme vastaavat sekä alempien-, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojemme osalta hyvin alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Meiltä on työllistytty hyvin ja tilastojen mukaan opiskelijamme myös kiinnittyvät ja jäävät maakuntaan ylläpitäen sen elinvoimaa.
Opiskelijamäärämme VAMKissa on kasvanut ja ylitti nyt syksyllä 4000 opiskelijan rajapyykin. Opiskelupaikkansa vastaanottaneiden opiskelijoiden joukossa kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa vauhdilla.
Kuten Suomen muissakin ammattikorkeakouluissa merkittävin kasvu kohdistuu Euroopan talousalueen ulkopuolelta saapuvien, lukukausimaksun maksavien opiskelijoiden määrään. VAMKissa vuosien 2021 ja 2024 EU & ETA-maiden ulkopuolelta hakeneiden opiskelijoiden kasvuprosentti oli merkittävä (408 %) ja kokonaishakijamäärä tässä ryhmässä lähes 1500 henkilöä.
Vietämme korkeakoulussamme parhaillaan kansainvälisyyden teemavuotta ja olemme syksyllä alkaneen lukuvuoden mittaan toivottaneet tervetulleeksi yhteensä 363 kansainvälistä opiskelijaa. Yhteensä korkeakoulussamme on nyt vajaa 700 opiskelijaa, joiden kansallisuus on muu kuin Suomi.
Valitettavan usein kouluttamiemme kansainvälisten osaajien kapasiteetti jää suomalaisessa työelämässä hyödyntämättä, sillä kansainvälisillä opiskelijoilla on usein haasteita työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Kielitaito ja verkostojen puute ovat suurimpia esteitä. Englannin kielellä pärjää pitkälle, mutta suomen tai ruotsin taito on monesti välttämätön. Osa haasteesta peilautuu yhteisen kansallisen tilannekuvan puutteeseen.
Kansainvälisten osaajien näkökulmasta on tärkeää, että he ja heidän perheensä kokevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Perheiden hyvinvointi on keskeistä, sillä se vaikuttaa suoraan osaajien halukkuuteen jäädä alueelle. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat perheiden kotoutumista osaksi yhteisöä, kuten laadukkaat koulutuspalvelut, terveydenhuolto ja asuntomarkkinat. Lisäksi on tärkeää luoda yhteisöllisyyttä ja tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen osallistumiseen.
Perheiden hyvinvointi on keskeistä, sillä se vaikuttaa suoraan osaajien halukkuuteen jäädä alueelle.
Koska kansallinen intressimme ei ole kouluttaa osaajia muualle, muodostuu keskeiseksi kysymykseksi se, kuinka täällä opiskelevat osaajat työllistyvät ja kiinnittyvät alueelle ja siten elinkeinoelämän, hyvinvointisektorin, tai vaikkapa yrittäjyyden eri tehtävissä myötävaikuttavat yhteisen elinvoimaisuuden rakentamiseen.
Viheliäisten ongelmien ratkominen edellyttää uudenlaista ajattelua ja eri toimijoiden yhteistyötä. Kansainvälisten opiskelijoiden tukeminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen ovat ratkaisevia tekijöitä alueen ja koko Suomen elinvoiman turvaamisessa.
LUE MYÖS:
Marja-Riitta Vest: “Länsirannikkoyhteistyöllä ennakoidaan vihreän siirtymän investointeja”