Kirjoittaja Hannu Vierula on Pohjanmaan TE-toimiston palvelupäällikkö.
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Näinhän virallisesti perustellaan palveluiden siirto valtiolta kunnille. Käytännössähän palvelut ovat koko ajan olleet alueellisia ja hoidettu alueiden toimipisteissä, kuten jatkossakin tullaan hoitamaan niin henkilö- kuin työnantaja-asiakkaidenkin osalta.
Mikä sitten muuttuu yritysten näkökulmasta, kun palvelut siirtyvät pienemmille työllisyysalueille?
Yrityspalvelut tulevat olemaan keskeinen osa tulevien työllisyysalueiden palvelukarttaa. Osaavan työvoiman saatavuus on yritysten kasvun ja olemassaolon kannalta keskeinen tekijä. Tämän turvaamiseksi tulevat työllisyysalueet voivat aikaisempaa vahvemmin keskittyä juuri oman alueensa erityispiirteisiin ja niiden kehittämiseen.
Henkilöasiakkaat tunnetaan entistä paremmin, ja siten voidaan tehdä vieläkin osuvampia ehdokasasetteluja työnantajille. Siten myös työpaikkojen täyttäminen nopeutuu.
Työvoimakoulutukset kohdistuvat entistäkin tarkemmin juuri niille aloille, jotka ovat omalla työllisyysalueellaan työvoiman tarpeessa nyt ja tulevaisuudessa, mikä tulee helpottamaan työvoiman saatavuutta.
Pohjanmaan alueelle on suuria investointeja suunnitteilla, ja osaavan työvoiman saatavuus on erittäin keskeinen tekijä niiden toteutuksessa. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kesken. EURES ja kansainvälinen rekrytointi tulevat olemaan tärkeä osa palveluvalikoimaa. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoilta poistuu enemmän tekijöitä kuin sinne tulee.
Osaavan työvoiman saatavuus tulee olemaan lähivuosien suuri haaste. Siinä myös alueen veto- ja pitovoima näyttelevät merkittävää roolia. Saadaanko alueen opiskelijat, niin kotimaiset kuin ulkomaalaiset opiskelijat pidettyä alueella opintojen jälkeen? Ja saadaanko alueelle houkuteltua muualta Suomesta osaajia? Tähän ongelmaan on jo onneksi reagoitu mm. VASEKin Vetovoimainen Vaasanseutu -hankkeen avulla.
Yhteistyön merkitys kasvaa
Kun työvoimapalvelut siirtyvät kunnille, yhteistyö työllisyyspalveluiden ja eri kunta-alojen toimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja oppilaitosten, kanssa tiivistyy entisestään. Näin voidaan tarttua yhdessä alueen ja kuntien haasteisiin paremmin.
Yhteistyö tiivistyy tietysti myös tärkeimpien kumppaneiden, eli työnantajien kanssa. Työnantajia tullaan tapaamaan entistäkin enemmän. Näin alueen yritykset ja työnantajat tulevat tutummiksi, ja voimme vieläkin paremmin auttaa yrityksiä ratkomaan työvoimaan saantiin tai henkilöstön koulutuksiin liittyviä haasteita.
Huolenaiheena on jatkossa kuntien heikko taloustilanne ja miten palvelut jatkossa pystytään turvaamaan, riittävätkö rahat niin työnhakijoiden kuin työnantajienkin palveluihin, esimerkiksi riittävän kattavien työvoimakoulutusten hankintaan, kun tiedetään työvoiman saatavuuden tulevat haasteet.
Toivottavasti asian tärkeys kunnissa ymmärretään, ja alueita voidaan jatkossakin kehittää myös tulevaisuuden työvoimatarpeet huomioiden.
LUE MYÖS:
Elina Pihlaja: “Työvoiman ammatillisen osaamisen kehittäminen on investointi tulevaan”